Arvoisa lukija
Palaan aluksi vielä viikon taaksepäin uutiseen, jonka mukaan nykyhallituksen päätös lopettaa kansaneläkkeen maksaminen ulkomaille voi olla ristiriidassa EU-oikeuden kanssa. Ruotsi lopetti kansaneläkkeen maksamisen ulkomaille vuonna 2023, mutta nyt ruotsalainen tuomioistuin katsoi tämän olevan EU-oikeuden vastaista. Orpon–Purran hallitus poisti noin 24 000 ulkosuomalaiselta kansaneläkkeen viime vuonna. SDP vastusti päätöstä.
Tiistaina täysistuntoa kunnioitti läsnäolollaan Espanjan kuningas Felipe VI (kuvassa kättelemässä ryhmänjohtaja Tytti Tuppuraista, kuva: Hanne Salonen/Eduskunta). Edellisestä vierailusta on jo aikaa, sillä hänen isänsä Juan Carlos vieraili Suomessa 1989. Nykypäivänä jaamme samankaltaisia haasteita EU:n ulkorajavaltioina ja tästä syystä myös kritisoimme sisäministeri Rantasen harkitsemattomia lausuntoja Espanjan EU-ulkorajan valvonnasta.
On aina hyvä asia, että muiden valtioiden korkein poliittinen tai institutionaalinen johto vierailee Suomessa. Meidän pitää oppia muilta, mutta myös meillä on paljon, mitä muut tulevat meiltä oppimaan ja mihin he tulevat hakemaan ajatuksia.
Puolustusmenojen välttämättömän kasvattamisen yhteydessä hallitus on useaan otteeseen muistuttanut myös niiden työllisyysvaikutuksista Suomessa. Tiistaina julkistettiin Teollisuusliiton selvitys, jonka mukaan kuva ei ole kuitenkaan aivan näin ruusuinen, vaan puolustusvälinehankintojen kotimaisuusaste on yllättävän matala. Hankinnat ovat kiistatta tarpeen, mutta ne pitäisi hoitaa siten, että hyödynnettäisiin ja kasvatettaisiin mahdollisimman paljon työllisyyttä ja osaamista Suomessa.
Valtiovarainministeriö julkaisi keskiviikkona virkapuheenvuoronsa, jossa se käsittelee tulevan vaalikauden keskeisiä teemoja ja esittelee niihin ratkaisuja. Suurin kohahdus syntyi ehdotuksesta nostaa eläkeikää 70 vuoteen. Valtion velan sälyttäminen jo työuransa viime vaiheissa olevien työntekijöiden harteille tuntuu kohtuuttomalta, kun työn kuormitus vaikuttaa jatkuvasti kasvavan. Vasta viime viikolla (2.10.) vietettiin tämän vuoden ylikuormituspäivää eli laskennallista päivää, jolloin työelämän kuormittavuuden katsotaan ylittävän työntekijöiden kantokyvyn, ja loppuvuosi ”otetaan velaksi työhyvinvoinnista”.
Keskiviikkona hyväksyttiin hallituksen äänin muun muassa kaksi työntekijän oikeuksiin liittyvää esitystä. Vuosilomalakia muutetaan siten, että säästöön siirretyn vuosiloman ajankohdasta päättää jatkossa työnantaja, kun siitä on tähän asti sovittu työpaikoilla. Työneuvosto lakkautetaan yhtenä viimeisistä rakenteista, jotka tukevat työnantajien ja työntekijöiden välistä vuoropuhelua ja ennaltaehkäisevät tarpeettomia konflikteja työelämässä.
Äänestysten jälkeen keskusteltiin hallituksen onnistumisesta tulevan EU-rahoituksen neuvotteluissa. SDP on huolissaan siitä, ettei hallitus ole kyennyt takaamaan harvaan asuttujen alueiden jatkoa. Kyse on erityisrahoituksesta, josta on sovittu jo liittymisneuvotteluittemme yhteydessä ja sillä EU korvaa sitä harvaan asutusta seudusta ja pitkistä etäisyyksistä johtuvaa haittaa. Ilman tätä rahoitusta Itä-Suomenkin kehitysmahdollisuudet ovat vaarassa heiketä.
Kyselytunnilla jatkoimme viime viikolla virinnyttä eläkekeskustelua. Eläkeläisten elinkustannukset nousevat samaan aikaan, kun järjestöjen tarjoama apu supistuu, terveydenhuollon asiakasmaksuja nostetaan, kuntien valtionosuuksien leikkaukset heikentävät kulttuuri- ja liikuntapalvelujen sekä julkisen liikenteen tarjontaa ja ikäihmisten asuntojen rakentamisen rahoitus on leikattu.
Nykyhallituksen aikaansaannos on, että eläkeläisten toimeentulo tiukkenee ja palvelut katoavat. Jos se jatkaa ensi kaudella, samalle politiikalle on luvassa jatkoa ja pienituloisista eläkeläisistä tulee suuryritysten veronalennusten maksumiehiä. Kokoomuksen esittämä kahden miljardin leikkaus ensi vaalikaudella on yksinkertaisesti mahdoton toteuttaa koskematta nykyisiin eläkkeisiin.
Lisäksi hallitus on päättänyt tulouttaa valtion eläkerahastosta ensi vuonna yli miljardin paikatakseen alijäämää. Torstaina annetussa lisätalousarviossa se vielä kasvatti summaa, ensi vuoden osalta vielä yli 200 miljoonalla.
Kyselytuntiin pääsi sellainenkin lapsus, että sosiaaliturvaministeri Partanen väitti, ettei nykyhallitus ole korottanut veroja. Onpa hyvinkin; arvonlisäveroa 24 prosentista 25,5 prosenttiin ja lisäksi se siirsi monet tuotteet 10 prosentin alemmasta verokannasta 14 prosenttiin (myöh. 13,5 prosenttiin).
Terveisin
Tuula Väätäinen
Vastaa
Sinun täytyy kirjautua sisään kommentoidaksesi.