Arvoisa lukija

Viime viikko jäi eduskunnassa puolittaiseksi, kun täysistuntoja oli helatorstain takia vain tiistaina ja keskiviikkona.

Helatorstaiviikolla päätettiin mikroliikkumisen eli muun muassa sähköpotkulautojen sääntelystä. Liikenneturvallisuuden takia käyttöön tulee 0,5:n promilleraja ja muun muassa valiokunnan demarijäsenten ansiosta hallituksen esitykseen lisättiin myös 15 vuoden ikäraja, jota onnettomuustilastot tukevat. Sähköpotkulautaonnettomuuksissa on Suomessa menehtynyt jo kuusi henkilöä, joista puolet oli alaikäisiä. Olisi ollut suotavaa, että jo edellisellä hallituskaudella pohjustettu sääntely olisi saatu voimaan jo ennen kesäkauden alkua, mutta onneksi laki astuu voimaan jo kuukausi eduskunnan hyväksymisen jälkeen ja kuntien on otettava se käyttöön tämän vuoden kuluessa.

Ehdimme muiden savolaisten ja karjalaisten edustajien kanssa tavata viime viikolla myös alueiden ELY-keskusten johtoa ja keskustelimme aluehallinnon uudistuksesta. Saimme taas kerran vahvan viestin siitä, että meidän on pidettävä Itä-Suomen puolta ja kyettävä yhteistuumin entistä vahvemmin sopimaan yhteisistä tavoitteista ja linjauksista, jotka hyödyttävät koko Itä-Suomea alueelliset painotuserot huomioiden.

Ennen kesäkuun ensimmäisen eduskuntaviikon alkua Pohjois-Savon hyvinvointialueen valtuutetut järjestäytyivät maanantaina. Jatkan viime kauden tapaan aluevaltuutettuna, mutta toimin tällä kaudella myös aluehallituksen jäsenenä. Erityisen iloinen olen siitä, että todella moni jo pitkään mukana olleista haluaa edelleen olla mukana kehittämässä hyvinvointialuettamme. Tähän rinnalle on tullut runsas joukko uusia innostuneita ihmisiä, joilla on varmasti tuoretta näkökulmaa esimerkiksi palveluiden järjestämisestä. Tärkeintä on, että syntyisi nopeasti yhteishenki, jossa keskeiset tavoitteet ja suuntaviivat ovat yhteisiä. Näin pystymme luomaan vahvan ja elinvoimaisen hyvinvointialueen, joka palvelee kuntalaisia ja on myös houkutteleva uusille tulijoille.

Eduskunnassa on käsitelty tällä viikolla kahta raskaampaa aihetta: lähetekeskustelussa Ottawan miinakieltosopimuksesta irtautumista ja äänestetty rajaturvallisuuslain jatkosta. Sosialidemokraattien ryhmäpäätös oli puoltaa keskiviikon äänestyksessä rajaturvallisuuslain voimassaolon jatkamista vuoden 2026 loppuun asti. Muutoin laki on samansisältöinen kuin viime vuonna hyväksytty laki. Ottawan sopimus pyritään käsittelemään vielä ennen eduskunnan kesätaukoa. 

Tiistaina käytiin lähetekeskustelu vuoden toisesta lisätalousarviosta, jonka mukaan hallitus ottaa miljardin lisää velkaa. Tämä kertoo karusti sen, että hallituksen arviot verokertymästä ovat olleet pahasti harhaisia – verokertymä arvioidaan nyt puoli miljardia hallituksen aiempaa arviota pienemmäksi! Suuri yllätys tämä ei ole, koska hallitus on hoitanut työllisyyttä karmaisevan huonosti. Työ- ja elinkeinoministeriö varoitteli jo pari viikkoa sitten, että pitkäaikaistyöttömien määrä on vaarassa nousta vuoden loppuun mennessä 90-luvun lamavuosien lukemiin.

Tiistaina käsiteltiin myös vaalirahoitusta. Yleensä vaaleja ja vaalirahoitusta koskevat päätökset tehdään parlamentaarisesti eli eduskuntapuolueiden kesken keskustellen. Näin tässäkin hallituksen esityksessä, jonka tavoite oli lisätä avoimuutta ja läpinäkyvyyttä, mutta yllättäen kokoomus teki perustuslakivaliokunnassa lisäysehdotuksen nostaa vaalirahoituksen ilmoitusrajaa kuntavaaleissa 800 eurosta 1 100 euroon ja muissa vaaleissa 1 500 eurosta 2 000 euroon. Valtion tarkastusviraston valvontapäällikkökin totesi, että käytännössä tämä merkitsee salatun vaalirahoituksen määrän kasvamista. Huomioiden, että kokoomuksella on vaaleissa käytössään esimerkiksi meihin sosialidemokraatteihin verrattuna aivan toisen kokoluokan budjetit, palvelee tämä muutos erityisesti niitä kokoomuksen lahjoittajia, jotka eivät halua nimeään julkisuuteen.

Keskiviikkona käytiin välikysymyskeskustelu velkaantumisesta. Velkaantumiskeskustelua on käyty jo pidempään ja olemme pitäneet asiaa esillä mm. kyselytunneilla. Syynä on se, että Orpon ja Purran hallitus ottaa enemmän velkaa kuin yksikään hallitus ennen sitä, 13 miljardia euroa, ja holtittoman velanoton lisäksi se on pettänyt äänestäjilleen eduskuntavaalien 2023 alla antamansa lupauksen lopettaa velkaantuminen. Sen lisäksi, ettei hallitus saavuta itse itselleenkään asettamiaan tavoitteita talouskasvun tai työllisyyden osalta, se kehtaa tehdä jo valmiiksi varakkaille kaikkiaan miljardin veronkevennyksen, joka rahoitetaan velkarahalla. Kaunistellakseen tilastoja hallitus aikoo hävyttömästi ottaa Valtion eläkerahastosta miljardin pikavipin, jolla se paikkaa tämän puutteen budjetissa. Kaiken kukkuraksi tämä pikavippi merkitsee jo valmiiksi talousvaikeuksissa olevalle maallemme noin 35 miljoonan euron tulonmenetystä, joka jää siis eläkerahaston sijoituksista saamatta.  

Palasimme torstain kyselytunnilla alue- ja kuntavaaleissa puhuttaneeseen kysymykseen eli hoitotakuuseen. Vaalien alla kaikkien hallituspuolueiden puheenjohtajat (kristillisdemokraatteja lukuun ottamatta) vakuuttivat pitävänsä kiinni kahden viikon hoitotakuusta hyvinvointialueilla. Nyt THL:n tilastot kertovat, että kiireettömään hoitoon pääsyn ajat ovat lähteneet pidentymään, vaikka Orpon mielestä hoitoonpääsyä ei voida lakiin säätämällä nopeuttaa.

Perjantaina äänestettiin jälleen hallituksen luottamuksesta. Eduskunnassa jaa-äänet voittivat 21 äänen turvin. Eduskunnan ulkopuolella taas toukokuussa julkistetun Kunnallisalan kehittämissäätiön tutkimuksen mukaan kansalaisista 54 % epäilee hallituksen kykyä selviytyä tehtävistään. Ei juuri luottamuksen osoitus sekään.

Terveisin

Tuula Väätäinen

PS. Tiedusteluvalvontavaliokunnan asioista emme voi kertoa mitään ulospäin. Työ on salaisuuden verhosta huolimatta mukavaa, kuten valiokunnan jäsenten yhteiskuvasta näkyy.