Arvoisa lukija

Juhannusviikolla eduskunta kokoontui poikkeuksellisesti jo maanantaina, koska Suomen mahdollinen irtautuminen jalkaväkimiinojen käytön, varastoinnin, tuotannon ja siirron kieltävästä Ottawan sopimuksesta haluttiin äänestyttää ennen eduskunnan kesätaukoa. Ulkoasiainvaliokunta sai mietintönsä valmiiksi perjantaina ja siitä keskusteltiin maanantaina salissa.

Suomi liittyi sopimukseen hyvin toisenlaisena maailmanaikana vuonna 2012, mutta Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa on johtanut siihen, että Suomen lisäksi myös Baltian maat ja Puola valmistelevat sopimuksen jättämistä. Tänään torstaina äänestimme sopimuksesta irtautumisen puolesta, koska pidämme sitä tarpeellisena nykyisessä turvallisuusympäristössä Suomen ja suomalaisten turvallisuuden kannalta.

Maanantaina käsiteltiin myös lunastuslain uudistusta. Maanomistaja ansaitsee ehdottomasti oikeudenmukaisen korvauksen lunastettavasta maasta, mutta pidämme mekaanista 25 %:n korotusta ongelmallisena. Mitä käy vapaaehtoisille maakaupoille kunnan kanssa, kun lunastusmenettelyllä maanomistaja saa maastaan neljänneksen paremman hinnan? Hinnankorotukset eivät ole mannaa myöskään taloutensa kanssa kamppaileville kunnille.

Ehdotimme sen sijaan harkinnanvaraista, korkeintaan 25 %:n korotusta ennen kaikkea tilanteisiin, joissa markkina-arvoa ei voi määritellä luotettavasti vertailuaineiston perusteella. Lisäksi tämä laki ei ratkaise voimansiirtolinjojen alaisten maiden pakkolunastuksen epäkohtaa: esimerkiksi tuulivoimalaa ei pidetä yleisen tarpeen vaatimaksi hankkeeksi, jonka tarvitsemaa maata voisi pakkolunastaa, mutta sen tarvitsemaa voimansiirtolinjaa pidetään eli sen alta maa voidaan pakkolunastaa.

Tiistaina saimme kuulla pienen hyvän uutisen: hallitus on päättänyt antaa hyvinvointialueille lisäaikaa tasapainottaa taloutensa vuoteen 2028 asti, jos kuluvana vuonna ei synny lisää alijäämää. Monen alueen on mahdollista päästä tähän tavoitteeseen. Entä Pohjois-Savo? Olemme toistuvasti vaatineet hallitusta antamaan alueille lisäaikaa, sillä alkuperäinen aikataulu alijäämien kattamisesta vuoden 2026 loppuun mennessä on osoittautunut selkeästi liian tiukaksi ja on vaarassa pakottaa alueet päätöksiin, jotka eivät ole kestäviä. 

Aluehallintoon on tulossa ensi vuoden alusta suuria muutoksia keskiviikkona hyväksytyn aluehallintouudistuksen myötä. Uudistuksen tarkoitus on sujuvoittaa ja yhdenmukaistaa lupa- ja valvontakäytäntöjä ns. yhden luukun malliin. Tampereelle perustetaan valtakunnallinen Lupa- ja valvontavirasto, joka on läsnä eri puolilla Suomea. Virastoon kootaan pääsääntöisesti kaikki aluehallintovirastojen ja Valviran tehtävät sekä ely-keskusten ympäristötehtävät.

 Lisäksi perustetaan kymmenen alueellista elinvoimakeskusta, jotka toimivat jokaisessa maakunnassa. Niiden työksi jäävät loput ely-keskusten tehtävät. Itä-Suomen elinvoimakeskus on yksi suurimmista ja sillä sekä Lupa- ja valvontavirastolla tulee olemaan Itä-Suomessa toimipaikat Kuopiossa, Joensuussa ja Mikkelissä.

Keskiviikkona keskusteltiin puolustusselonteosta, joka on ensimmäinen Suomen Natoon liittymisen jälkeen. Puolustusvaliokunta on valmistellut mietintöä huolella lähes koko kevätkauden. Olemme painottaneet, että maailmanpolitiikan tilanne on muuttunut selonteon valmistumisen jälkeen, joten muuttuneeseen turvallisuusympäristöön on otettava myös kantaa, ja näin on toimittukin.

EU:n rooli laajan turvallisuuden tuottajana korostuu etenkin, kun Yhdysvaltain ulkopolitiikka on muuttunut siihen suuntaan, että se edellyttää Euroopan ottavan enemmän vastuuta omasta puolustuksestaan. Puolustuksen rahoitusta on nostettava väistämättä, mutta meidän on käytävä laajapohjaisesti eduskuntapuolueiden kesken keskustelua siitä, miten ne rahoitetaan. Emme voi vain leikata sisäistä turvallisuutta takaavista koulutuksesta tai sote-palveluista, sillä puolustusmenoissa kyse on miljardeista. 

Valtiovarainministeriö julkisti maanantaina talousennusteen, joka oli kyllä kylmä suihku hallitukselle. Ennusteen mukaan hallitus rikkoo lupauksensa velkaantumisen vakauttamisesta, sillä velkasuhde nousee hallituksen päätöksillä jo yli 90 prosenttiin BKT:sta. Tämänkin ennusteen valossa hallituksen puoliväliriihen päätökset varakkaiden veronkevennyksistä ovat täysin käsittämättömiä.

Tätä taustaa vasten käsiteltiin keskiviikkona vuoden toista lisätalousarviota. Valtio ottaa 944 miljoonaa euroa lisää velkaa, mikä tarkoittaa, että sen velanotto nousee tänä vuonna noin 13,2 miljardiin euroon. Marinin hallitus otti enemmän velkaa vain koronavuonna, joten edellisen hallituksen syyttelyn holtittomasta velanotosta soisi kyllä vähitellen loppuvan.

Hallituksen paljon puhumat kasvutoimet antavat odottaa tuloksia, mutta jotain voi yksittäinen kansalainenkin tehdä: kuluttaa järkevästi. Käyttämällä lomalla mahdollisuuksien mukaan kotimaisia palveluita pidetään yritykset pystyssä ja parhaimmassa tapauksessa ne pystyvät palkkaamaan lisätyövoimaakin. 

Tämän ajatuksen kera toivotan sinulle hyvää kesää ja kenties näemme kesän riennoissa – juttelemaan saa aina tulla! Seuraavat kuulumiset eduskunnasta tulevat eduskunnan syysistuntokauden puolella pe 5.9.

Terveisin

Tuula Väätäinen