Tiedote 20.3.2024

Puolustusvaliokunnan demariedustajat Mika Kari, Jani Kokko, Riitta Mäkinen ja Tuula Väätäinen vaativat, että puolustusyhteistyön kehittäminen nostetaan EU:n kärkihankkeeksi. Vain yhtenäinen ja vahva EU voi puolustaa rauhaa, he linjaavat.

Puolustusvaliokunnan lausunto Suomen avaintavoitteista tulevalle EU-vaalikaudelle 2024-2029 valmistui tänään. Valiokunnan demariryhmän vastaava, kansanedustaja Mika Kari toteaa tiedotteessa, että EU:lla on mahdollisuus olla vieläkin merkittävämpi turvallisuus- ja puolustuspoliittinen toimija maailmassa.

– Komission seuraavaan työohjelmaan tulee sisällyttää puolustusstrategian kunnianhimoinen toimeenpano, sillä yhteinen puolustuspolitiikka on EU:lle tärkeää sekä strategisen autonomian että Ukrainan tukemisen näkökulmasta. Euroopan tuleekin jatkossa ottaa enemmän vastuuta omasta puolustuksestaan ja vahvistettava yhteistyötään puolustuksen saralla, hän sanoo.

Demariedustajat nostavat esiin, että EU:n juuri julkaistu puolustusteollisuusstrategia sisältää Suomen edun mukaisia ehdotuksia alan kehittämiseen. Tavoitteiksi on esitetty, että puolustushankinnoissa tulee kasvattaa jäsenmaiden yhteishankintoja sekä EU:n sisäisiä hankintoja. Nykytilanteessa 78 prosenttia tehdyistä hankinnoista kohdistuu unionin ulkopuolelle, valtaosa Yhdysvaltoihin.

– EU:n strategisen kilpailukyvyn ja unionin kokonaisturvallisuuden välillä on selkeä yhteys, ja tämän tunnistamisesta on siirryttävä yhteyden rakentamiseen ja syventämiseen. Vain turvallinen ja vakaa Euroopan unioni on houkutteleva kohde investoinneille ja osaavalle työvoimalle, jotka eivät ole elinehto ainoastaan Suomelle, vaan koko Euroopalle, Tuula Väätäinen sanoo.

SDP:N kansanedustajat muistuttavat turvallisuuspolitiikan olleen perinteisesti ala, jossa päivänpolitiikan kahnaukset siirretään taka-alalle ja keskitytään kaikkien jakamaan tavoitteeseen: rauhan ja turvallisuuden varmistamiseen.

– Hallitus-oppositio-erot siirretään syrjään, kun eduskunnassa keskustellaan turvallisuudesta. Hallituksella on käytettävissään arvokas resurssi, Suomen MEPit, joiden kanssa käytävä vuoropuhelu kuitenkin tuppaa välillä unohtumaan. Tämän kytköksen hyödyntämistä etenkin turvallisuuspolitiikassa peräänkuulutamme niin hallitukselta, mutta myös kesäkuussa valittavilta europarlamentaarikoilta.

EU:n puolustusinvestointiohjelman päätavoitteina on turvata puolustusalan kehittämisen rahoitusta, vahvistaa puolustusteollisuuden kilpailukykyä ja reagointikykyä, taata puolustustarvikkeiden saatavuus sekä lisätä yhteistyötä Ukrainan kanssa ja tukea maan puolustusteollisuuden uudistamista.

– On selvää, että Euroopan tulee ottaa entistä enemmän vastuuta maanosamme puolustuksesta eikä olettaa amerikkalaisten hoitavan kaiken. Sotilaallisen liikkuvuuden lisääminen, puolustusteollisuuden kasvattaminen sekä huoltovarmuuden vahvistaminen ovat edellytykset vahvalle eurooppalaiselle puolustukselle, Jani Kokko muistuttaa.

Puolustuskomissaarin tehtävän perustaminen on perusteltua.

Kansanedustajat katsovat, että SDP:n puheenjohtaja Antti Lindtmanin taannoinen ehdotus siitä, että unioniin perustettaisiin sekä puolustuskomissaarin salkku että erillinen puolustusministerineuvosto, hyödyttäisi myös Suomea.

He muistuttavat, että turvallisuuteen panostaminen on myös Suomen etu pienenä unionin ja Naton rajamaana. Samalla Suomella on heidän mukaansa EU:lle paljon annettavaa.

– Komissaarin tehtävän perustaminen on perusteltua, samoin puolustusmenojen käytön tehokas koordinointi. Euroopan yhteisen puolustusteollisuuden rakentamisella ja vakiinnuttamisella on jo kiire, ja se vaatii merkittävää määrätietoisuutta niin jäsenmailta kuin tulevalta komissiolta, Riitta Mäkinen sanoo.