Suomalainen koulutusjärjestelmä on suuren muutoksen edessä tulevina vuosina. Vuodesta 2010 alkaen on lasten syntyvyys koko maassa laskenut, joten perusopetuksessa olevien lasten määrä vähenee samassa suhteessa. On arvioitu, että 2030 luvulla 80 000 lasta kuluttaa vähemmän koulunpenkkejä kuin nyt. Tästä seuraa kunnille, koulutuksen järjestäjille painetta muuttaa palvelurakenteita. Jatkossa yhä useammassa kunnassa on vain yksi peruskoulu. Pienet kylä- ja taajamakoulut saattavat valitettavasti jäädä historiaan, jos nykyinen linja jatkuu. Viiveellä karsintaa tulee toisen asteen kouluihin, lukioihin ja ammatillisiin oppilaitoksiin.

Tässä muutoksessa Sanna Marinin hallituksen päätös oppivelvollisuuden laajentamisesta ja toisen asteen maksuttomuudesta on mielestäni tasa-arvoisen koulutuksen tämän vuosikymmenen suurin ja vaikuttavin teko.  

Palvelurakenteiden muutoksesta väistämättä seuraa haasteita opetuksen saatavuuteen ja saavutettavuuteen. Onko laadukas suomalainen koulutusjärjestelmä romuttumassa? Siihen en usko, mutta koulutuksen järjestämisen muodot tulevat varmasti muuttumaan. Jatkossa tulemme näkemään erilaisia joustavia opetuksen malleja, niin digitaalisen etäopetuksen kuin koulujen yhteistyön kautta, yli kuntarajojen. Tämä lisää opetuksen monipuolisempaa saatavuutta esimerkiksi kieliopinnoissa harvaan asutuilla seuduilla ja vaikeiden kulkuyhteyksien päässä asuville. Ratkaisut ovat välttämättömiä ja lisäävät osaltaan koulutuksen tasa-arvoa sekä mahdollisuuksia omiin valintoihin ja jatko-opintoihin.  Muutokset vaativat lapselta ja nuorelta sekä vanhemmilta paljon itseohjautuvuutta, jonka vuoksi yleisratkaisuiksi näistä ei ole.

Olen sitä mieltä, että suoraa fyysistä vuorovaikutusta ihmisten välillä ei mikään digitaalinen aparaatti korvaa. Lapsella ja nuorella on oikeus saada hyvää laadukasta lähiopetusta, joten opettajan ja avustajien läsnäolo ja tuki ovat ensiarvoisen tärkeitä tulevaisuudessakin. Tämän lisäksi oppilashuollon rooli on noussut erittäin tärkeäksi koulumaailmassa, sillä lapset ja nuoret tarvitsevat tukea elämän eri alueille. Monesta ns. ”toivottomasta tapauksesta” on kasvanut pärjääviä aikuisia, kun heihin on uskottu ja heitä tuettu opintiellä.  Aina on niin, että tahmeasti etenevät opinnot ovat parempi, kuin ei opintoja lainkaan, siksi on tärkeää pitää lapsi ja nuori elämänsyrjässä kiinni kaikin keinoin.

Valtakunnallinen yhteishaku perusopetuksen jälkeiseen koulutukseen loppui pari viikkoa sitten. Toivottavasti jokainen hakija löysi itselleen mieleiset opinnot ja haki kouluun, sillä koulutus kannattaa aina.  Nyt on pieni jännityksen hetki, ennen kuin hakutulokset tulevat ja tieto opiskelupaikasta varmistuu kesän kynnyksellä. Jos käy niin, ettei koulun ovi aukene, niin ei hätää, sillä moneen kouluun on jatkuva haku, joten peli ei ole vielä menetetty. On syytä muistaa, että jokaisella on oikeus koulutukseen Suomalaisessa tasa-arvoa perään kuuluttavassa yhteiskunnassa.

Tuula Väätäinen

Juttu julkaistu Viikko Pohjois-Karjalassa 4.4.2024