Alkoholi on aina puhuttanut Suomalaisia. Pian on taas aihetta, kun maan hallituksen muutosesitykset uuteen alkoholilakiin tulee päätettäväksi eduskuntaan. Esityksessä alkoholin saatavuutta helpotetaan monin eri tavoin. Jos esitykset menevät läpi, niin suurin osa alle 8%:n alkoholituotteista voi jatkossa ostaa lähes 5000:sta vähittäiskaupasta tai jopa tilata kotiin, nykyisten 370:n Alkon sijaan. Tällä ratkaisulla annetaan iso tulonsiirto kauppiaille ja menetetään Alkon tuotot, joilla on pystytty muun muassa rahoittamaan alkoholihaittoja yhteiskunnassa. Ja niitähän tässä maassa riittää.

Vuosikymmeniä meille suomalaisille on puheissa tarjoiltu eurooppalaista alkoholikulttuuria ja samalla väheksytty Alkon monopolia holhoavana liikkeenä rajoittaa ihmisten juomista. Kun juomia on tarjolla niin kulutus kasvaa. Tätä tosi asiaa tukee useampikin tutkimus. Humalahakuinen juominen on meillä erittäin yleistä ja valitettavasti ylisukupolvista.

Tutkimuksissa on myös todettu, että liialliseen alkoholin käyttöön liittyy usein myös heikko taloustilanne, työelämän ulkopuolelle jääminen, väkivaltatilanteiden suuri määrä, tapaturmat ja ongelmat perheissä sekä lasten ja nuorten huono tilanne. Vanha tarina Turmiolan Tommista ja halkopinoihin piilotetuista pirtupulloista ei ole vain pelotteeksi sepustettu juttu, vaan totista totta myös tänä päivänä. Aineet ja piilot ovat vain muuttuneet.

Alkoholipolitiikan tärkein tavoite tulee olla lasten ja nuorten suojeleminen alkoholihaitoilta. Heitä, jotka eivät itse voi mitenkään vaikuttaa tilanteeseen pitää yhteiskunnan suojella. Hallituksen esitys lyö tätä tavoitetta korville. Alkoholin vapautumisesta on lapsille pelkkää haittaa, sillä liiallinen alkoholinkäyttö uhkaa aina lapsen perusturvallisuutta. Tälläkin hetkellä n. 70 000 lasta tai nuorta elää perheessä, jossa vähintään toisella vanhemmalla on vakava päihdeongelma. Erityisen huolestuttavaa on se, että naisten päihteiden käyttö on 40 vuodessa kuusinkertaistunut. Tällaisen ”tasa-arvoisen kehityksen” en soisi lisääntyvän. Raskauden aikainen alkoholinkäyttö on tällä hetkellä yksi merkittävimmistä kehitysvammaisuuden aiheuttajista länsimaissa. Suomessa syntyy joka vuosi lähes 1000 lasta, joilla on jonkin asteinen alkoholivaurio.

Mitä varhaisemmin päihteiden käyttö on aloitettu sitä suuremmat riskit on päätyä myöhemmällä iällä päihteiden suurkuluttajaksi, joten lapsiin ja nuoriin on panostettava ennaltaehkäisevässä työssä. Onneksi nuorten alkoholinkäytössä on tapahtunut positiivista kehitystä 2000-luvun alusta lähtien. Niiden nuorten osuus, jotka eivät käytä alkoholia lainkaan, on kasvanut merkittävästi. Vuoden 2023 kouluterveyskysely osoittaa, että nuorten viikoittainen alkoholinkäyttö ja kuukausittainen humalajuominen on laskenut. Tässä on todellinen muutos alkoholikulttuuriimme, ei siinä, että alkoholin hinta laskee ja saatavuus paranee, kuten nyt Orpon hallitus esittää.

Päihteistä johtuvat haitat ovat yksilön ohella myös yhteiskunnallisesti iso ongelma. Tämän vuoksi   alkoholiverotuksen on oltava sillä tasolla, että haittoja voidaan korjata ja hoitaa jatkossakin. Hallituksen esitys alkoholiverotuksen alentamisesta pienentää kokonaisverokertymää, eli juuri sitä haittojen korjausrahaa. Pelkästään olutveron verokevennyksen peruminen vahvistaisi noin 25 miljoonalla eurolla verokertymää. Mielestäni on vakavasti harkittava alkoholiveron yleistä korotusta määräaikaisena keinona valtiontalouden tasapainottamiseksi.

Tuula Väätäinen

kansanedustaja SD

Kolumni julkaistu Savon-Sanomat ja Karjalainen lehdissä 10.4.2024