Kuulumisia eduskunnasta 22/2026

Arvoisa lukija

Viime viikonlopun ja maanantain vietimme Tampereella puoluekokouksen merkeissä. Tampere-talo oli täynnä positiivisella mielellä olevia ihmisiä. Isoista valinnoista ja päätöksistä huolimatta kaikki sujui hyvin ja vailla suurempia kitkoja. Erityisen ylpeä olen siitä, että Antti Lindtman pystyi molemmissa puheissaan rakentavalla tavalla muotoilemaan kaikki ne yhteiskuntamme vaikeatkin asiat sellaisiksi, että niitä varmasti jokainen pystyi kuuntelemaan.

Kun maailman tilanne on tällainen, ette emme kukaan voi varmuudella tietää, mitä huominen tai ensi viikko tuo tullessaan, on tavattoman tärkeää, että myös sosialidemokraattisessa puolueessa pidetään kirkkaana mielessä turvallisuuden, maanpuolustustahdon ja rauhanrakentamisen elementit. Näiden asioiden eteenpäin viemiseen voivat keskittyä toverien ja kansanedustajien lisäksi myös maakuntien toimijat.

On tärkeää, että puolueen johdossa on koko maa tavalla tai toisella edustettuna. Emilia Kangaskolkan valinta puoluevaltuuston puheenjohtajaksi vahvistaa tätä näkemystä ja ajattelen, että vaikka hän on toki koko Suomen sd-liikkeen valtuuston puheenjohtaja, niin tällä on iso merkitys myös Itä-Suomelle. Toivon, että Itä-Suomen asema erityisesti huoltovarmuuden ja turvallisuuden näkökulmasta nousisi vielä nykyistä paremmin esille myös puolueen politiikassa.

Eduskunnassa päästiin heti tiistaina vähemmän iloisten aiheiden pariin, kun käsittelyssä oli hallituksen selontekoa liiallisen alijäämän korjaamisesta. EU:n neuvosto teki tammikuussa päätöksen Suomen liiallisesta alijäämästä ja sen takia hallituksen on raportoitava eduskunnalle, mitä se aikoo tehdä noudattaakseen neuvoston suosittamaa korjaavaa nk. nettomenopolkua.

Valtiovarainministeriön ennuste kuitenkin osoittaa, että nettomenot eivät kasva sallitun 1,3 %:n vaan jopa 4,6 %:n vauhtia tänä vuonna, ensi vuonna 3,3 %:n ja vuonna 2028 edelleen 3,2 %:n. Menot siis kasvavat moninkertaisesti yli sallitun. Tänä vuonna hallituksella on käytettävissään puolustusmenojen kasvuun liittyvä poikkeuslauseke, jonka ansiosta tänä vuonna polkua kuitenkin lopputuloksena noudatetaan, mutta ensi vuonna näitä selittäviä lausekkeita ei ole.

Hallitus siis siirtää laskua eteenpäin seuraavalle hallitukselle, sillä polun noudattaminen tarkoittaisi vuonna 2028 jopa 2,7 miljardin ylimääräistä sopeutusta. Hallitus siis lyö hanskat tiskiin ja jättää seuraavalle hallitukselle järkyttävän perinnön. On myös riski, että katsotaan, ettei Suomi ole ryhtynyt riittäviin toimiin.

Keskiviikkona valmistui liikenne- ja viestintävaliokunnan mietintö taksilaista. Mielestämme on tärkeää, että uudistusten avulla puututaan nimenomaan harmaaseen talouteen, joka on päässyt rehahtamaan Bernerin epäonnistuneen taksiuudistuksen seurauksena. Mietintö oli yksimielinen, joten asia menee varmasti helposti saliäänestyksessä läpi. Se merkitsee valvonnan helpottumista taksamittarien paluun ja värillisten rekisterikilpien myötä. Toivottavasti saatavuusongelmat maaseudulla saadaan myös tavalla tai toisella korjattua.

Keskiviikkona valmistui myös talousvaliokunnan mietintö kiistanalaisesta hankintalaista. Lakiin ehdotettavien muutosten väitetään tavoittelevan tehokkuutta ja kustannussäästöjä julkisissa hankinnoissa, vahvistavan alueellista elinvoimaa ja yrittämistä sekä lisäämään pk-yritysten mahdollisuuksia osallistua julkisiin tarjouskilpailuihin. Valiokuntaryhmämme kuitenkin katsoo, että hallituksen esitys aiheuttaa päinvastaisia vaikutuksia sekä kaventaa kuntien itsehallintoa ja kasvattaa niiden ja hyvinvointialueiden kustannuksia ja hallinnollista taakkaa. Sanomattakin selvää, että ryhmä jätti mietintöön vastalauseen.

Perustuslakivaliokunta antoi keskiviikkona lausuntonsa eli kantansa siihen, voidaanko ydinenergialakiin tehdä ydinaseita koskevat muutokset tavallisen lain säätämisjärjestyksessä vai ei. Hallituspuolueiden voimin vastaus on kyllä, mutta jätimme vihreiden kanssa lausuntoon eriävän mielipiteen, kuten myös vasemmistoliitto.

Torstain kyselytunnilla otimme aiheeksi tulevaisuususkon, jota Antti Lindtmankin nosti linjapuheessaan maanantaina. Nuorten tulevaisuususko on romahtanut, sillä vain 17 prosenttia nuorista suhtautuu maailman tulevaisuuteen myönteisesti. Nuorisotyöttömyys koskettaa joka viidettä nuorta ja työllisyys on nuorten suurin huoli. Hallitus sen sijaan on omilla toimillaan lisännyt nuorten epävarmuutta. Tsemppiviesteistä ja tyhjistä sloganeista ei ole apua, vaan nuoremme ansaitsevat parempaa. Kysyjänä oli 3. varapuheenjohtajaksi juuri valittu Pinja Perholehto, joka on eduskuntaryhmämme nuorin jäsen.

Torstaina julkaistiin ministeriöiden kansliapäälliköiden yhteinen virkanäkemys Suomen strategisesta tilannekuvasta sekä keskeisistä ratkaisujen suunnista kahden seuraavan vaalikauden aikana. On hyvä, että suurista asioista käydään hyvissä ajoin julkista keskustelua.

Terveisin

Tuula Väätäinen

PS. Kuva puoluekokouksesta Tampere-talossa, seurassani Paula Werning ja Jani Kokko.