Arvoisa lukija
Pitkälle viikkoon saimme vielä jännätä Ruotsin parlamenttivaalien tulosta. Tilanne on mielenkiintoinen, koska siinä on paljon yhtymäkohtia Suomen tilanteeseen. Vasta torstaina saatiin vahvistus, että vasemmistoblokki on saanut eniten ääniä. Silti ei ole selvää, saadaanko maahan sosialidemokraattien johtama vai oikeistohallitus, sillä demarijohtoiseen enemmistöhallitukseen tarvittaisiin mukaan Ruotsin keskustapuolue, joka taas ei halua lähteä huomattavasti vahvistuneen vasemmistopuolueen kanssa samaan hallitukseen.
Maanantaina kävin tutustumassa Kuopiossa Tukikohta diakonia ry:n ruoka-aputyöhön ja katutason kohtaavaan toimintaan. Suomessa arvioidaan olevan yli 200 000 henkilöä, jotka joutuvat säännöllisesti turvautumaan ruoka-apuun ja hakijoiden määrä on kasvanut jo kuuden vuoden ajan. Sosiaaliturvaleikkaukset ovat pahentaneet tilannetta ja on selvää, ettei julkisen sektorin tuki ole riittävä.
Ruoka-avun lisäksi yhdistys tekee etsivää työtä, jossa autetaan ihmisiä ratkaisemaan elämäänsä liittyviä haasteita ja ohjataan heitä hakemaan tukea joko terveydenhuollon tai toimeentulon puolelta. On tärkeää pitää yllä vuorovaikutusta ihmisten välillä, jotta yksinäisyys ja syrjäytyneisyys eivät valtaisi yhä laajempaa elämäntilaa.
Eduskunnassa käytiin tiistaina lähetekeskustelu palkka-avoimuusdirektiivin toimeenpanosta. Kyseessä on EU-tason työkalu, jolla voitaisiin konkreettisesti puuttua sukupuolten välisiin palkkaeroihin. Hallitus on esityksensä kanssa myöhässä, sillä sen olisi pitänyt olla voimassa jo kesäkuussa, mutta viivyttely ei valitettavasti ole tarkoittanut parempaa valmistelua, vaan nykymuodossaan esitys ei täytä vähimmäisvaatimuksia.
Tiistaina käsiteltiin myös muun muassa kotitalousvähennystä koskevia muutoksia. Vuonna 2024 se oli vielä 3 500 euroa ja korvaus 60 prosenttia. Hallitus laski ne 1 600 euroon ja 35 prosenttiin vuoden 2025 alusta ja nyt nostaa ne 2 100 euroon ja 40 prosenttiin. Tällainen poukkoileva politiikka ei ole hyväksi yrityksille eikä kuluttajille erityisesti nykyisen kaltaisessa työttömyys- ja taloustilanteessa. Juuri reuna-alueilla toimii useita pieniä palvelualan yrityksiä, joilla riittää yksityisiä asiakkaita näiden saaman kotitalousvähennyksen ansiosta. Asiakkaan saaman verohyödyn lisäksi pitäisi muistaa, että vähennys myös työllistää.
Iltapäivällä ehdin vierailla myös Ylä-Savon kuntien tilaisuudessa Eduskuntatalolla. Ylä-Savo on esimerkillinen siinä, että siellä kunnat ja yrittäjät ovat hitsautuneet yhteen ja tekevät yhteisiä ulostuloja. Yrittäjät puolustavat alueen saavutettavuutta ja palveluja, koska he katsovat, että pystyäkseen laajentamaan ja palkkaamaan lisää henkilöstöä tarvitaan myös yhteiskunnan palveluita kuten koulutusmahdollisuuksia ja terveydenhuoltoa. Yläsavolaiset yrittäjät ovat aina liikkeellä yhteiskunnallisella asenteella jalkautuessaan Helsinkiin.
Keskiviikon täysistunnossa keskityttiin lähes ainoastaan keskustan tekemään maataloutta koskevaan välikysymykseen. SDP tunnistaa maataloutta riivaavan kannattavuuskriisin ja haluaa siksi vahvistaa suomalaisen maatalouden kannattavuutta, huoltovarmuutta ja kasvua varmistamalla viljelijälle reilumman aseman ruokaketjussa kohdentamalla tuet aktiiviseen tuotantoon sekä panostamalla omavaraisuuteen, innovaatioihin ja ruokavientiin.
Torstaina eduskuntaryhmämme tapasi Suomen Yrittäjiä heidän perhepoliittisen ohjelmansa tiimoilta. Moniin heidän ajatuksiinsa voi yhtyä, mutta priorisointi on tärkeää, kun muutoksia harvoin saadaan aikaan ilman rahallisia panostuksia. Ilokseni olen huomannut, että asenteissa on kyllä tapahtunut jonkinlainen ilmastonmuutos täällä eduskunnassakin. Aiemmin kritiikki esimerkiksi vanhempainvapaalla olevia kohtaan on ollut mielestäni kohtuutontakin. Taloon tullessani vuonna 2003 alkaneella kaudella edustajille ei tietääkseni juurikaan syntynyt lapsia, mutta viime kaudelta alkaen tilanne on ollut aivan toinen. Kiirettä pitää vapaa-ajallakin, kun tälläkin kaudella olen neulonut edustajien vauvoille muistaakseni jo 16 töppöset.
Kyselytunnilla useampi ryhmä nosti esiin datakeskukset, mutta me kysyimme, miten työpaikat ja työttömät saadaan kohtaamaan. Hallitus on lakkauttanut aikuiskoulutustuen, joka nimenomaan mahdollistaa täydennys- ja uudelleensuuntautumisen silloin, kun henkilö on työssä. Sen voi siis katsoa ehkäisevän työttömyyttä. SDP on esittänyt uutta aikuiskoulutustuen mallia, mutta hallitus lupauksistaan huolimatta ei. Varapuheenjohtaja Niina Malm kysyikin työministeri Matias Marttiselta, miksi korvaavaa järjestelmää ei ole vieläkään luotu.
Keltaiset budjettikirjat odottivat perjantaina kansanedustajia saapuviksi täysistuntoon, jossa oli vuorossa välikysymyksestä johtuva äänestys hallituksen luottamuksesta. Ministeriaition kokoonpano säilyy vielä samana lukemin 96–82.
Terveisin
Tuula Väätäinen
Vastaa
Sinun täytyy kirjautua sisään kommentoidaksesi.