Kuulumisia eduskunnasta 42/2026

Arvoisa lukija

Vierailin maanantaiaamuna Pielavedellä tapaamassa kunnanjohtajaa ja kuulemassa kunnan tilanteesta. Palveluiden riittävyys ja toimivuus pohdituttavat kuten monessa muussakin maaseutukunnassa, mutta keskelle kylää on valmistumassa uusi ylpeydenaihe: monitoimitila, josta löytyy liikunta- ja kirjastopalvelut.

Pielaveden jälkeen suuntasin Lapinlahdelle Valion uuden juustolan avajaisiin. Valio on suomalainen menestystarina ja on tärkeää, että sen asema Lapinlahdella vahvistuu, sillä se tuo alueelle työpaikkoja ja elinvoimaa.

Eduskunnassa käytiin tiistaina lähetekeskustelu hallituksen haluamista uusista tuloutuksista valtion eläkerahastosta budjettiin. Aiemminhan hallitus päätti jo vipata ensi vuonna rahastosta miljardin kaunistellakseen talouslukuja. Työeläkejärjestelmämme on hyvässä kunnossa, mutta kun rahaston tuotto on korkeampi kuin valtionlainojen korot, niin rahastosta vippaaminen aiheuttaa suoraan tappiota.  

Tiistai-iltana osallistuin Invalidiliiton eduskuntavaaliteemaiseen webinaariin Hanna Sarkkisen ja Mikko Ollikaisen kanssa. Kannustimme ihmisiä lähtemään ehdokkaiksi, mutta kehotimme heitä huolehtimaan siitä, että heillä on taustajoukkoja ja mahdollisuus lähteä monella asiakärjellä vaaleihin. Painotimme, että mukaan pääsee pienelläkin taloudellisella panostuksella eikä ensikertalaisen kannata pettyä, vaikka ei heti tulisikaan valituksi, vaan suunnata ajatukset määrätietoisesti seuraaviin vaaleihin.

Liikenne- ja viestintäministeriö tarjoili monelle keskiviikkoaamuun mojovan järkytyksen ilmoittaessaan virkapuheenvuorossaan, että sen näkemyksen mukaan maakuntalentojen ostopalvelu on lopetettava säästösyistä. Valtio ostaa tällä hetkellä ostopalvelulentoja Joensuun, Savonlinnan, Kajaanin, Kemi-Tornion, Jyväskylän, Kokkola–Pietarsaaren ja Porin kentiltä Helsinki–Vantaalle. Sopimukset ovat voimassa vuoteen 2028 asti. Maakuntalennot ovat tärkeitä paikallisen elinvoiman, elinkeinoelämän ja saavutettavuuden kannalta erityisesti Itä-Suomelle. 

Ympäristövaliokunta sai valmiiksi lausuntonsa ympäristörikosdirektiivin täytäntöönpanosta, jolla vahvistetaan viranomaisten mahdollisuuksia puuttua ympäristörikoksiin. Asia on sikäli erityisen ajankohtainen, sillä lainsäädännön olisi pitänyt olla voimassa jo 21.5. Voidaan kysyä, jos hallitus olisi toiminut tässä edellytetyn aikataulun mukaisesti, olisiko sillä ollut vaikutusta Googlen hakkuisiin Muhoksella.

Lähetekeskustelu käytiin mm. yrittäjän eläkelain uudistuksesta. Jäykkä YEL-järjestelmä tarvitsee kieltämättä uudistamista jo pelkästään siksi, että valtio joutuu paikkaamaan yrittäjien eläkkeitä noin 600 miljoonalla vuodessa, koska järjestelmässä ei ole rahastointia. Hallituksen esityksessä yrittäjällä olisi jatkossa mahdollisuus valita työtulonsa perusteeksi joko nykyinen eläkelaitoksen tekemä kokonaisarvio tai yrittäjän ansiotulo. Arvioidaan, että YEL-maksutulo pienenisi ja valtion maksuosuus kasvaisi yli 100 miljoonalla eurolla vuodessa. Kestävä ratkaisu tämä hallituksen esitys ei todellakaan millään tapaa ole.

Peruskoulun oppimistulokset ovat olleet laskussa pitkän aikaa. Tarkastusvaliokunta on päätynyt siihen, että ongelmana on erityisesti asianmukaisen tietovarannon puute keinojen kohdistamiseksi. Se esitti torstaina mietinnössään mm. opettajarekisterin perustamista ja kansallisten kokeiden tuomista peruskouluun koulukohtaisen vertailuaineiston keräämiseksi. Rekisteri oli valmistelussa jo viime vaalikaudella.

Ennen kyselytuntia hallitus julkisti vihdoin ratkaisunsa bensasopuun. Laihan paketin ongelma on, ettei se auta kansalaisia arjen kustannuksissa – edes polttoaineen kustannuksissa. Puolet 60 miljoonan paketista menee kuljetus- ja maatalousyrityksille, jossa apu toivottavasti osuu paremmin kohdalleen. Tavallisille ihmisille suunnattu työmatkakuluvähennyksen ylärajan korotus helpottaa vain niitä, joille aiempi yläraja ei ole riittänyt, ja ajoneuvoveron alennus merkitsee noin kymmentä euroa vuodessa.

Kyselytunnilla nostimme aiheeksi hallituksen heikentämän hoitotakuun ja miten se vaikeuttaa syöpäsairauksien hoitoa. Yhdistettynä nouseviin asiakasmaksuihin ja kallistuneisiin arjen kustannuksiin yhtälö on liian monelle mahdoton. Muihin Pohjoismaihin verrattuna syöpädiagnooseissa on Suomessa viivettä. Esimerkiksi Tanskassa diagnoosi tehdään keskimäärin kahdessa viikossa, Suomessa voi kestää yhdestä kuukaudesta yhdeksään. Tämä on kestämätöntä.

Perjantaina äänestettiin kotihoidon tukeen tehtävistä muutoksista, joilla on määrä parantaa ja nopeuttaa maahanmuuttajavanhempien kotoutumista ja työllistymistä sekä lisätä heidän lastensa osallistumista varhaiskasvatukseen ja suomen tai ruotsin oppimista.

Sosiaali- ja terveysvaliokunnan sd-ryhmän kanta on, että näitä tavoitteita ei saavuteta hallituksen esittämällä keinolla rajata kotihoidon tuki Suomessa tai muualla EU- tai ETA-alueella alle kolme vuotta asuneilta vanhemmilta. Sen sijaan esitämme, että kotihoidon tuki rajataan alle kaksivuotiaisiin lapsiin ja poistetaan tuesta ns. sisarkorotukset yli kaksivuotiaiden lasten osalta. Emme myöskään kannattaneet hallituksen esitystä, jolla poistetaan mahdollisuus saada tukea esimerkiksi silloin, jos lasta hoitaa vanhemman tai huoltajan sijaan pääasiassa isovanhempi tai muu läheinen.

Toinen äänestys koski korjausta yleistukilain voimaantuloon siten, että tuen tarveharkinnassa ei oteta huomioon osittaista varhennettua vanhuuseläkettä (OVE), jos sitä koskeva päätös on annettu ennen 16.1.2026. Valiokuntaryhmämme katsoo, että muutos ei ole riittävä, sillä OVEn ei pitäisi ylipäätään vähentää yleisturvan määrää. OVE:n poistaminen kokonaan yleistuen tarveharkinnasta ehkäisisi kaksinkertaiset etuusleikkaukset, turvaisi eläkeuudistuksessa sovitut periaatteet ja vahvistaisi ikääntyneiden työttömien yhdenvertaista kohtelua. 

Kovakorvaiset hallituspuolueet eivät olleet valitettavasti edelleenkään valmiita tekemään muutoksia hallituksen esityksiin.

Terveisin

Tuula Väätäinen