Kuulumisia eduskunnasta 20/2026

Arvoisa lukija

Kuluva eduskuntaviikko jää helatorstain takia kahden päivän mittaiseksi, mutta viikolla on käsitelty sekä välikysymystä että uusia työelämäkiristyksiä, minkä takia halusin kuitenkin koostaa tämän viikkokirjeen.

Tiistain istunnon aluksi ilmoitettiin uusi edustaja eli kokoomuksen Pertti Hemmilä. Tämä on hänen viides kautensa eduskunnassa, kuten minunkin. Olemme työskennelleet täällä aiemmin samaan aikaan vuosina 2003–2015, mutta esimerkiksi valiokuntatyöskentelyssä painotuksemme ovat olleet hieman erilaisia.

Täysistunnon pääasia oli kiistatta koko opposition yhdessä esittämä välikysymys hallituksen talouspolitiikan epäonnistumisesta. Vaalipuheissa luvattiin sataa tuhatta uutta työpaikkaa, mutta työttömyys on huipussaan. Velkaantuminen luvattiin lopettaa, mutta se on vain kiihtynyt. Julkinen talous luvattiin laittaa kuntoon, mutta Suomi istutettiinkin EU:n tarkkailuluokalle.

Hallituksen aloittaessa tiedettiin, että leikkauksia joudutaan tekemään, koska talouden tilanne on vaikea. Pääministeri lupasi myös, ettei keneltäkään vaadita liikoja, mutta asunnottomuus ja lapsiperheköyhyys ovat kasvussa samaan aikaan, kun varakkaille tehdään veronalennuksia. Suomalaiset ovat järkeviä: kyllä me hyväksymme tosiasiat, mutta emme epäoikeudenmukaisuutta.

Näistä syistä välikysymys esitettiin – katteettomista lupauksista.

Olemme tarjonneet hallitukselle vaihtoehtoja jo kolmessa vaihtoehtobudjetissa, joissa jokaisessa on päädytty julkisen talouden kannalta parempaan tilanteeseen kuin hallitus, mutta oikeudenmukaisemmin keinoin. Hallitus jatkuvasti vähättelee esittämiämme vaihtoehtoja, vaikka se kehysriihessä lopulta myöntyi tarttumaan osaan niistä: kotitalousvähennykseen, korjausrakentamiseen, työmatkakuluvähennykseen.

Taloudesta on kantautunut viime päivinä hyviäkin uutisia, mikä on tietysti hyvä asia. Nämä uutiset eivät ole hallituksen aikaansaannoksia, vaikka hallitus pyrkii niitä sellaisina esittämään. Katsomme, että olisimme kuulleet hyviä uutisia jo aiemmin, ellei hallitus olisi pahentanut tilannetta.

Vahva keskustelu venyi klo 23:een.

Välikysymyksestä äänestettiin tänään keskiviikkona. Hallitus pysyy koossa äänin 99–86.

Äänestyksen jälkeen käsiteltiin vielä kuusi lähetekeskustelua, joista sosiaali- ja terveysvaliokuntaan lähetettiin neljä esitystä, joista kuvailen lyhyesti kahta.

Ns. joustomallissa tavoitteena on, että työkyvyttömyyseläkkeen saaja voisi työskennellä joustavasti eläkkeen rinnalla kykyjensä mukaan ja palata työelämään terveydentilan salliessa. Työkyvyttömyyseläke ja työansiot pyritään yhteensovittamaan niin, että työkyvyttömyyseläkkeellä oleva voisi helpommin työskennellä jäljellä olevan työkykynsä mukaan. Palkansaaja- ja vammaisjärjestöt ovat pitäneet esitystä oikeansuuntaisena, mutta joustoa tarvittaisiin lisää ja turvaa pitäisi vahvistaa.

Hallitusta on vaihteeksi myös kiitettävä siitä, että erityishoitorahan yläikärajaa halutaan nostaa 16:sta 18 ikävuoteen, jotta vanhemmat voivat sen turvin hoitaa vakavasti sairastunutta lastaan. Esitykseen sisältyy myös ehdotus, jonka mukaan lapsen perusvammaistukea voisi saada keliakian perusteella.

Keskiviikon esityslistalla huolestuttavin asia oli työsopimuslakiin tehtävät muutokset, joihin työ- ja tasa-arvovaliokunta teki mietinnössään muutamia lievennyksiä.

Valiokuntakäsittelyn jälkeen vuoden aikana saa tehdä vain yhden perusteettoman määräaikaisen työsopimuksen, jos kyseessä on ensimmäinen työsopimus työnantajan ja työntekijän välillä. Määräaikaisen työsopimuksen voisi tehdä perusteetta myös silloin, jos työnantajan ja työntekijän välisen edellisen työsuhteen päättymisestä on kulunut vähintään viisi vuotta.

Esityksellä silti edelleen lyhennetään lomautusilmoitusaikaa 14 päivästä seitsemään päivään. Tämä merkitsee työntekijälle suoraa palkanmenetystä ja hänelle jää entistä vähemmän aikaa varautua tulevaan lomautukseen. Jos ilmoitusaika on työehtosopimuksessa merkitty seitsemää päivää pidemmäksi, aiotaan laissa mahdollistaa työehtosopimuksen merkityksen murentaminen paikallisesti sopimalla.

Työnantajan takaisinottovelvollisuus rajataan koskemaan jatkossa vain niitä työnantajia, joiden työsuhteessa olevien työntekijöiden lukumäärä säännöllisesti on vähintään 50. Tämä murentaa yksittäisen työntekijän työsuhdeturvaa. On myös mahdollista, että tämä muutos johtaa tilanteisiin, jossa tuotannollis-taloudellisin perustein toteutettu irtisanominen riitautetaan entistä herkemmin, sillä takaisinottovelvollisuuden poistuminen voi antaa työnantajalle käsityksen, että tällä perusteella irtisanotun tilalle voi pian palkata uuden työntekijän samantyyppisiin tehtäviin – mikä siis ei pidä paikkaansa.

SDP katsoo, että lakiesitys heikentää voimakkaasti työntekijän asemaa suhteessa työnantajaan ja naisten asemaa työmarkkinoilla sekä lisää raskaus- ja perhevapaasyrjintää. Määräaikaisten työsopimusten yleistyminen toistaiseksi voimassa olevien kustannuksella lisää työelämän epävarmuutta aikana, jolloin tarvitsisimme nimenomaan enemmän luottamusta.

Terveisin

Tuula Väätäinen

PS. Kuvassa mielenosoittajan keväällä Eduskuntatalon eteen jättämä viesti.