Eduskunnassa täysistuntojen päiväjärjestykset ovat tällä viikolla tavallista pidempiä, kun hallitus haluaa saada ensi vuoden budjettiin liittyvät lakiesitykset käsiteltyä. Työviikko käynnistyi tiistaina sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietintöjen käsittelyllä.
Kuntouttavaan työtoimintaan voidaan nykyään ohjata monialaisen työllistymissuunnitelman tai aktivointisuunnitelman perusteella, mutta hallitus haluaa rajata jälkimmäisen vain toimeentulotukea työttömyyden perusteella saavalle henkilölle. Tämä tarkoittaa, että noin 50 000 työtöntä, jotka eivät työ- tai toimintakyvyn rajoitusten takia pysty työhön, jäävät ilman kuntouttavaa työtoimintaa 1,6 miljoonan euron säästön takia. Uhkana on, että säästöjä ei saavuteta ja työttömät henkilöt eivät ohjaudu tarvitsemiensa palveluiden piiriin oikea-aikaisesti. Tätä on pantu merkille jo nyt, kun kuntouttavaan työtoimintaan ohjataan aiempaa vähemmän asiakkaita ja aiempaa lyhyemmäksi ajaksi.
Hallitus haluaa koota perusturvan uudistuksessa useita etuuksia vaiheittain yhden yleistuen alle, johon kuulu perusosa elämiseen, asumisosa asumiseen ja harkinnanvarainen osa viimesijaiseksi turvaksi. Ensi vaiheessa siihen on tarkoitus ottaa työttömyysturvan peruspäiväraha ja työmarkkinatuki. Esitys ei kuitenkaan yksinkertaista sosiaaliturvaa ja tuen taso ei ole riittävä. Yleistuki haastaa erityisesti ikääntyneiden työttömien, nuorien sekä sellaisten perheiden toimeentuloa, joissa on alaikäisiä lapsia.
Hallituksen esityksen mukaisesti perustoimeentulotuen perusosan tasoa alennetaan, perustoimeentulotukeen vaikuttavat muut kuin perusosaan sisältyvät terveydenhuoltomenot rajoitetaan välttämättömiin menoihin, perustoimeentulotuella korvattavien asumismenojen määrittelyä muutetaan, sanktioluonteisia leikkauksia kiristetään merkittävästi ja täysi-ikäisiltä poistetaan 150 euron suojaosa.
Demariryhmän vastalauseessa todetaan esitettyjen muutosten lisäävän köyhyyttä, heikentävän pienmuotoisen työn tekemisen kannustimia ja johtavan mahdollisesti kohtuuttomiin seurauksiin esimerkiksi terveysongelmista kärsivien kohdalla. Esityksellä leikataan viimesijaista turvaa myös sellaisilta henkilöiltä, joilla ei ole todellisia mahdollisuuksia parantaa toimeentuloaan. Orpon hallitus on julistanut tekevänsä asioita, jotka eivät olisi muunlaisella hallituspohjalla mahdollisia. Ja näin toden totta tehdään: sysätään ihmisiä niin syrjään, että sieltä on todella vaikea nousta. Tästä olen erittäin huolissani.
Hallitus tekee myös apteekkitalouteen muutoksia, mutta arvioiden mukaan ne voivat johtaa apteekkien lakkautuksiin ja siten lääkkeiden saatavuuden ja potilasturvallisuuden heikkenemiseen erityisesti harvaan asutuilla seuduilla. Oppositio vaati esityksen lähettämistä uudelleen perustuslakivaliokunnan arvioitavaksi ennen täysistuntokäsittelyä, mutta puhemiesneuvoston äänestyksessä tämä kanta hävisi. Oppositio teki tästä esityksen vielä täysistunnossa, jolloin siitä olisi yleisen käytännön mukaan äänestetty seuraavassa täysistunnossa. Hallituspuolueiden edustajat olivat kuitenkin jääneet odottelemaan esitystä, jota kokoomuksen edustaja yllättäen kannatti, jolloin äänestys vietiin läpi etuajassa heti saavuttamatta sillä tavoiteltua tulosta.
Maa- ja metsätalousvaliokunnassa on viime päivinä kuohunut, sillä hallituspuolueet ujuttivat yllättäen huonosti valmisteltuun metsästyslakiesitykseen suden lisäksi myös karhun ja ilveksen kiintiömetsästystä koskevat pykälät ilman, että niiden metsästystä olisi valiokunnassa lainkaan käsitelty.
Demariryhmä esitti pitäytymistä hallituksen esityksessä, joka koski vain suden kiintiömetsästystä. Luontodirektiivin eri liitteeseen kuuluvien karhun ja ilveksen tuominen tällaisella menettelyllä EU-lainsäädännön vastaisesti voi vaarantaa metsästyksen jopa poronhoitoalueella. Karhun ja suden kiintiömetsästyksestä pitäisi valmistella oma esitys ja tuoda se eduskuntaan normaalissa järjestyksessä.
Tällä viikolla julkistettiin Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunta MTS:n vuoden 2025 haastattelututkimus, jossa selvitettiin kansalaisten mielipiteitä maanpuolustuksesta, ulko- ja turvallisuuspolitiikasta ja turvallisuudesta. Maanpuolustustahto on edelleen korkealla: 80 % olisi valmis osallistumaan maanpuolustukseen omien kykyjen ja taitojen mukaan. Nato-jäsenyyteen suhtautuu positiivisesti reilut kahdeksan kymmenestä. Mielenkiintoista on, että 79 % arvioi yhteiskuntamme olevan pitkälti kriisinkestävä, mutta 67 % vastaajista arvioi oman kriisinkestävyytensä hieman tätä matalammaksi.
Kyselytunnilla ykköskysyjän vuorossa oli ensi kertaa Helena Marttila, joka johdatti keskustelun hoitoonpääsyyn ja Orpon hallituksen lupauksiin. Suomalaisten suurin huolenaihe on E2-tutkimuksen mukaan terveydenhuollon tilanne. Kun Marinin hallituksen aikana hoitotakuu säädettiin kahteen viikkoon, lääkärille hoitoon pääsy nopeutui. Kun Orpon hallitus pidensi sitä kolmeen kuukauteen, hoitoonpääsy on hidastunut. Lakiin säädetyn hoitotakuun pituudella on siis selvästi merkitystä, vaikka hallitus on yrittänyt toisin väittää.
Julkisuudessa on viritelty lähinnä hallituspuolueiden toimesta tällä viikolla keskustelua hyvinvointialueiden määrästä ja mahdollisesta verotusoikeudesta, mikä tuntuu käsittämättömältä tilanteessa, jossa alueille pitäisi antaa työrauha ja ihmisten päästä hoitoon. Sote-asioista ja etenkin niiden rahoituksesta olisi syytä pystyä sopimaan parlamentaarisesti, jotta myös alueilla olisi päätöksiensä tueksi pitkän aikavälin jaettu näkymä.
Torstai-illan venytti pitkäksi ja aurinkoista perjantaita varjosti ns. potkulain täysistuntokäsittely. Hallitus haluaa supistaa työntekijän irtisanomisperusteen ”asiallisen ja painavan syyn” vain ”asialliseksi syyksi”. Sanakikkailu johtaa siihen, että työntekijän irtisanomisturva heikkenee ja irtisanomisperusteet muuttuvat epämääräisemmiksi. Todennäköisesti niitä joudutaan koettelemaan myöhemmin tuomioistuimissa.
Terveisin
Tuula Väätäinen
PS. Tervetuloa jututtamaan minua ja muita demarivaikuttajia jouluglögeille Kuopion kauppakeskus Sektoriin huomenna lauantaina 13.12. klo 11!
Artikkelin kuva: Hanne Salonen/Eduskunta
Vastaa
Sinun täytyy kirjautua sisään kommentoidaksesi.