Kuulumisia eduskunnasta 8/2026

Arvoisa lukija

Laskiaistiistaina täysistunnossa käsiteltiin kansallista energia- ja ilmastostrategiaa. Pitkää odotusta ei voi sanoa palkitun, sillä strategia ei tarjoa polkua eikä rahoitusta ilmastolain tavoitteiden saavuttamiseen ja hiilineutraaliin Suomeen vuonna 2035. Istuvan hallituksen saamaton ilmastopolitiikka on yksi osoitus siitä, miten kokoomus on valmis taipumaan perussuomalaisten vähätteleviin näkemyksiin ajaakseen läpi turvattomamman osapuolen asemaa heikentäviä muutoksia yhteiskuntaamme.

Lähetekeskustelu käytiin myös kahdesta korkeakoulutukseen liittyvästä lakiesityksestä. Ensimmäisessä opinto-oikeus yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa halutaan rajata yhteen tutkintoon. Tämä tukee SDP:n tavoitetta korkeakoulutettujen nuorten osuuden lisäämistä kohdentamalla korkeakoulutuksen aloituspaikkoja niille hakijoille, joilla ei ole vielä paikkaa. Esityksen saama kriittinen palaute on käsiteltävä valiokunnassa huolella, jotta esityksellä ei päädytä esimerkiksi vaikeuttamaan alan vaihtamista.

Toisen esityksen tavoitteena on, että sairaanhoitajakoulutuksen aiemmin suorittaneet voisivat pätevöityä ensihoitajan, kätilön ja terveydenhoitajan tehtäviin muulla tavoin kuin suorittamalla toisen saman tasoisen ammattikorkeakoulututkinnon. On hyvä, että opintojen sujuvuutta pyritään parantamaan ja toisen saman tasoisen korkeakoulututkinnon tarpeetonta suorittamista karsimaan.

Pidän ristiriitaisena, että näiden uudistusten rinnalla hallitus on romuttanut aikuiskoulutuksen edellytykset mm. lakkauttamalla aikuiskoulutustuen ja vuorotteluvapaan. Hallituksen olisi syytä myös paneutua keinoihin, joilla lisätään erityisesti kiven takana olevien sote-alan ammattikorkeakoulutuksen harjoittelupaikkoja.

Tiistaina käsiteltiin kansalaisaloitetta, jossa ehdotettiin ryhtymistä lainvalmisteluun, jolla kannabiksen laittomuus kumotaan ja se korvataan mm. ikärajan asettavalla sääntelyjärjestelmällä ja verotuksella. Huumeiden käyttöä koskevat asenteet ovat lieventyneet vuosien varrella ja kannabiskokeilut yleistyneet, mutta mielestäni lainsäädännön osalta ei voida tukeutua vain mielipiteeseen, vaan pohjana pitää olla tutkimustieto. Päihdetutkimuksissa pidetään yleisenä havaintona, että saatavuus lisää käyttöä ja käytön lisääntyminen lisää haittoja – aivan kuten esimerkiksi alkoholin saatavuuden lisäämisen kohdalla.

Myös keskiviikkona käsittelyssä oli kansalaisaloite, jonka aihe oli vihreän siirtymän teollisuuden eli akkumateriaalitehtaiden ja metallimalmikaivosten jätevesipäästöjä koskevan lainsäädännön päivittäminen. Kyse on luonnonvesien kannalta tärkeästä asiasta, mutta ympäristöministeriö on katsonut, että kansalaisaloitteessa mainittujen yhdisteiden rajoittamista koskevat ehdotukset voidaan käsitellä EU:n vesidirektiivin muutosten täytäntöönpanohankkeen yhteydessä.

Molemmat kansalaisaloitteet hylättiin täysistuntokäsittelyssä.

Keskiviikkona käsiteltiin myös luottolaitostoiminnan säätelyyn tehtäviä muutoksia, joilla pyritään helpottamaan asuntokauppaa ja rakentamista. Esitys on sinänsä kannatettava, ja on hyvä, että pankkisääntelyn vastapainoksi saadaan joustoa esimerkiksi taloyhtiölainoihin. On silti käsittämätöntä, että esityksessä säädetään asuntolainan pituudeksi jopa 35 vuotta ja omasäästöosuudeksi jopa vain 5 prosenttia eli huomattavasti löyhemmät rajat kuin viime vuonna käsitellyssä ASP-uudistuksessa, jossa vastaavat luvut ovat 25 vuotta ja 10 prosenttia.

Jos asuntokauppaa halutaan herätellä, pitäisi saada ensiasunnon ostajat liikkeelle, mutta ASP-lainan ehdot jäävät tämän muutoksen myötä näiltä osin merkittävästi heikommiksi ja lisäksi tämä hallitus on poistanut ensiasunnon ostajien varainsiirtoverovapauden. Näkisin, että erityisesti ASP-lakia olisi pitänyt uudistaa niin, että olisi tuettu oman ensiasunnon hankinnassa nimenomaan niitä nuoria, jotka tukea tarvitsevat.  

Keskiviikkona keskusteltiin myös lapsiasiavaltuutetun kertomuksesta, jonka mukaan lasten ja nuorten elämää ovat viime vuosina varjostaneet useat päällekkäiset kriisit ja mielenterveysongelmat ovat lisääntyneet. Hallituksen tekemissä lainsäädäntömuutoksissa ja sosiaaliturvaleikkauksissa ei ole aina huomioitu lapsivaikutuksia. Kertomuksessa annetaan neljä suositusta, joiden mukaan lapsen edun ensisijaisuus on sisällytettävä perustuslain perusoikeussäännöksiin, lasten ja nuorten päihde- ja mielenterveyspalveluita on yhtenäistettävä kansallisella lainsäädännöllä, on perustettava lapsipolitiikan arviointineuvosto sekä koottava lastensuojelulain kokonaisuudistus viivytyksettä.

Keskiviikkona EU-komissio julkisti tiedonannon toimista, joilla tuetaan EU:n itäisiä raja-alueita johtuen Venäjän aloittamasta hyökkäyssodasta Ukrainaa vastaan ja muuttuneesta turvallisuustilanteesta Euroopassa. Pöyristyttävää oli se, että huolimatta komissaarien itärajavierailuista ja Orpon hallituksen suurista puheista Itä-Suomeen ei ole luvassa rahaa, vain ainoastaan lainarahaa. Hallituksen vaikuttamisyritykset ovat tämän osalta täysin epäonnistuneet.

Torstaina jatkoimme kyselytunnilla samasta aiheesta, sillä hallituksen epäonnistuminen Itä-Suomi-politiikassaan ei rajoitu tähän yhteen tapahtumaan. Itä-Suomi-ohjelma on laadittu, mutta rahoitus puuttuu. Suurin odotuksin nimitetty erityisedustaja teki selvitystyönsä, mutta toimenpiteet antavat odottaa itseään.

Torstai-iltana tapasimme ulkoasiainvaliokunnan edustajien kanssa Viron ulkoasianvaliokuntaa illallisella. Moni vieraista puhui myös suomea. Kansanedustaja Henn Põlluaasan isä oli jatkosodassa Suomen puolella taistellut vapaaehtoinen soomepoiss eli Suomen-poika, joten sivusimme keskusteluissa myös maittemme historiaa. Perjantaina pidimme yhteiskokouksen Pikkuparlamentissa osana vakiintunutta vierailuvaihtoa (kuva: Hanne Salonen/Eduskunta). Keskustelimme Ukrainan tukemisesta ja Euroopan turvallisuuden vahvistamisesta.  

Terveisin

Tuula Väätäinen