Arvoisa lukija
Eduskuntaviikko käynnistyi tiistaina sosialidemokraattisen eduskuntaryhmän vierailulla Presidentinlinnaan. Keskustelimme tasavallan presidentti Alexander Stubbin kanssa ajankohtaisista ulko- ja turvallisuuspoliittisista asioista.
Päivän täysistunnon kuohuttavin aihe oli lähetekeskustelu vuoden 2026 ensimmäisestä lisätalousarviosta. Olemme hyvin kriittisiä tämän suhteen, sillä sen myötä määrärahan tarve kasvaa yli 400 miljoonaa euroa ja valtion tulot vähenevät 950 miljoonaa. Tämä merkitsee Orpon ja Purran hallitukselle lähes 1,4 miljardin lisävelanottotarvetta ja nyt ollaan vasta helmikuussa.
Keskiviikkona eduskunnan pääaulassa juhlistettiin 112-päivää, jolla lisätään koko Euroopan-laajuisen hätänumeron tunnettuutta. Tänä vuonna kohderyhmänä on nuoret miehet, joilla on keskimäärin enemmän haasteita hätätilanteessa toimimisessa kuin muilla väestöryhmillä. Kyse voi olla puhelimen perinteiseen käyttöön tottuneille ihmisille itsestään selviltä tuntuvista asioista, kuten siitä, mitä hätäkeskukseen soitettaessa pitäisi sanoa.
Viime viikolla uumoilin Uutissuomalaisen haastattelussa, että välikysymysten määrä vaalikauden loppua kohden lisääntyy. Keskusta ehti jo esittämään näiden valtiopäivien ensimmäisen työttömyydestä. Kysymys luettiin keskiviikkona ja hallitus vastaa siihen 24.2.
Lähetekeskustelussa oli hyvinvointialueiden rahoituslain muutos eli käytännössä alijäämien kattamisvelvoitteen helpottaminen tietyissä tilanteissa. Olemme vaatineet alueille lisäaikaa alijäämien kattamiseen jo syksystä 2023 lähtien ja on hyvä, että tämä esitys viimeinkin tuodaan, mutta kovin myöhään, sillä hallitus on jo pakottanut alueet säästöihin, jotka ovat ehtineet tehneet tuhoisaa jälkeä monella hyvinvointialueella. Yksi näistä alueista on Etelä-Karjalan hyvinvointialue, jonka aluevaltuutetut järjestivät Etelä-Savon ja Kymenlaakson luottamushenkilöiden kanssa edellisenä päivänä Eduskuntatalon edessä mielenilmauksen.
Torstaina järjestin eduskunnassa tilaisuuden, jossa Suomen Yrittäjien nuorten yrittäjien valiokunnan jäseniä eri puolilta Suomea tapasivat kansanedustajia. Paikalla vierailivat lisäkseni Karoliina Partanen, Janne Heikkinen ja Jouni Ovaska. Keskustelua käytiin mm. yrittäjyyden haasteista.
Kyselytunnin aihe nousi hallituksen vastuuttomasta talouspolitiikasta, sillä se kumoaa omien leikkaustensa vaikutukset aikomalla laskea yhteisöveroa. Hallituksen tekemät leikkaukset ovat osuneet suoraan kansalaisiin ja nyt tällä täysin tarpeettomalla veronalennuksella halutaan antaa yrityksille verohelpotuksia, vaikka Suomen yhteisövero on täysin kilpailukykyisellä tasolla. Tämä merkitsee verotulojen vähenemistä yli 800 miljoonalla, mikä nostaa myös seuraavan hallituksen sopeutustarvetta suoraan tämän verran.
Torstaina käsiteltiin lähetekeskustelussa hankintalain uudistusta, jota hallitus on puoliväkisin vienyt eteenpäin. Uudistus merkitsee kunnille lisää kustannuksia, kilpailutuksia ja hallinnollista työtä, mikä vaikeuttaa etenkin pienten kuntien toimintaa. Suurimpana huolenaiheena näemme sidosyksiköiden käytön rajoitukset eli jos esimerkiksi kunta omistaa sidosyksiköstä alle 10 prosenttia, se ei voi enää käyttää yksikköä hankinnoissa tai palvelutuotannossa ilman kilpailutusta, mikä nostaa kustannuksia. Näitä palveluita ovat perinteisesti olleet esimerkiksi ruokapalvelut, it-palvelut ja kiinteistöhuolto. Rajoituksen on nähty myös rajaavan kunnan itsemääräämisoikeutta ja esitystä on vaadittu tästä syystä punnittavaksi myös perustuslakivaliokunnassa.
Terveisin
Tuula Väätäinen
(Kuva: Emmi Syrjänen/Tasavallan presidentin kanslia)
Vastaa
Sinun täytyy kirjautua sisään kommentoidaksesi.