Tämän kahden viikon uutiskirjetauon aikana tiedusteluvalvontavaliokunta, jonka jäsen olen, teki työmatkan Washingtoniin ja New Yorkiin. Tapasimme edustajainhuoneen ja senaatin jäseniä sekä tiedusteluviranomaisten kuten CIA:n ja FBI:n edustajia ja alan tutkijoita.

Vaikka Suomi on pieni maa, meidät kyllä tunnetaan virallisissa rakenteissa ja Suomen tapaa toimia turvallisuuspolitiikassa sekä yhteiskuntana arvostetaan. Suomella on kokoaan suurempi mahdollisuus vaikuttaa myös maailmanpolitiikan kulkuun ja siksi on tärkeää, että presidentti, pääministeri ja kansanedustajat liikkuvat maailmalla ja luovat sitä kautta siltaa ja yhteyttä oman maansa ulkopuolelle.

Ukrainan ja Venäjän sodan loppuminen on Euroopan, USA:n ja Pohjoismaiden yhteinen tavoite, jonka eteen on tehtävä vielä nykyistä enemmän työtä.

Asia, joka USA:ssa huolestuttaa, on kansan jakautuminen yhä enemmän hyvätuloisiin ja huono-osaisiin, mikä ei ole tuntematon asia meillä Suomessakaan. Siksi tasa-arvoa, oikeudenmukaisuutta ja demokratiaa on pidettävä jatkuvasti esillä, jotta maailman kansakunnat eivät unohtaisi, että jokaisen elämä on arvokas ja jokaisella on paikka tässä maailmassa.

Valiokuntamatkaa seuranneen istuntotauon jälkeen tiistaina lähetekeskustelussa oli mm. datakeskuksia koskevan verohuojennuksen poisto. Hallitushan päätti nostaa niiden sähköveroa, mutta hyvittää niille lisäkustannukset toisilla keinoin – jolloin valtion kassaan ei tule yhtään enempää veroeuroja. Kummallista tässä on hallituksen perusteettoman poukkoilun lisäksi se, että selvitysmies esitti sähköverohuojennuksen jatkumista samana päivänä, kun asia oli jo lähetekeskustelussa.

Lähetekeskustelussa oli tiistaina myös nk. potkulaki eli hallituksen esitys, jolla heikennetään työntekijän asemaa madaltamalla irtisanomiskynnystä ensi vuoden alusta alkaen. Henkilöön liittyvällä perusteella tehtävään irtisanomiseen on vaadittu aiemmin painava ja asiallinen syy, mutta lakiesityksen myötä tarvittaisiin vain asiallinen syy. Muutoksen on arvioitu lisäävän irtisanomisia ja kiistoja työpaikoilla sekä epämääräisen irtisanomiskynnyksen johtavan työttömyyskorvausta koskevien karenssien lisääntymiseen.

Istunnossa käsiteltiin myös YK:n Agenda2030-ohjelman toimeenpanosta annettua selontekoa. Ohjelman tavoitteena on kestävä kehitys sekä köyhyyden poistaminen, mutta toteutuksessa ollaan maailmanlaajuisesti pahasti jäljessä. Suomessa Orpon hallituksen toimet ovat tavoitteisiin verrattuna puutteellisia ja jopa ristiriidassa selonteon tavoitteiden kanssa. Demarien valiokuntaryhmä esitti realistisemman ja ajantasaisemman tilannekuvan vaatimuksen lisäämistä valiokunnan lausuntoon, mutta hallituspuolueiden äänin näin ei kuitenkaan tehty.

Tiistai-iltapäivänä järjestimme kouluttajapsykoterapeutti Pirkka Haanpään, perhe- ja paripsykoterapeutti Eija-Liisa Rautiaisen ja työnohjaajan ja työyhteisövalmentajan Soile Rothin (kuvassa kanssani) alustamina Pikkuparlamentin Kansalaisinfossa avoimen Surusta syntyy toivo -keskustelutilaisuuden. Asiantuntijoiden puheenvuorojen jälkeen pohdimme, miten surusta voi muodostua voimavara, jonka turvin olemme vahvempia seuraavan koettelemuksen edessä. Tilaisuus on katsottavissa marraskuun ajan tallenteena Facebook-tililläni osoitteessa https://fb.me/e/6RHFKQef8.

Keskiviikkona eduskuntaryhmä järjesti seminaarin, jossa julkistettiin puolueen ulko- ja turvallisuuspoliittisen työryhmän raportin johtopäätökset. Seminaarissa käsiteltiin sääntöpohjaisen maailmanjärjestyksen ja turvallisuuden vahvistamista sekä YK:n tilaa ja uudistamista. Ilmiötyöryhmän loppuraporttiin voit tutustua täällä.

Torstain pääaihe oli totutusti kyselytunti, jossa edustajamme Johanna Ojala-Niemelä totesi ihmisillä olevan todellinen huoli sote-palveluistaan ja alan työntekijöillä työpaikoistaan. Ojala-Niemelä kritisoi hallitusta siitä, että se on tarkoituksella laiminlyönyt vastuunsa seurata hyvinvointialueiden rahoitusta. Nykyinen rahoituskriisi on seurausta tästä toimettomuudesta. Sen sijaan hallitus on valinnut kipata tällä vaalikaudella satoja miljoonia yksityiseen terveysbisnekseen. Hallituksen valinta jättää alueet pulaan kirvoitti Kim Bergin kysymään, yrittääkö kokoomus ajaa tätä kautta Suomeen vakuutusperusteista, yksityisen sektorin hallitsemaa terveydenhoitojärjestelmää.

Toinen merkittävä asia torstain istunnossa oli lähetekeskustelu kansalaisaloitteesta, joka koskee hallituksen poistamien työttömyysturvan ja asumistuen suojaosien palauttamista. Olemme esittäneet talousarvioaloitteissamme suojaosien palauttamista, sillä työnteon on oltava aina kannattavaa ja suojaosuudet kannustaisivat nykyistä paremmin osa-aikaisen työn tekemiseen.

Perjantaina äänestettiin valtion eläkerahastosta annetun lain muuttamisesta. Hallitus haluaa tulouttaa eläkerahastosta valtion budjettiin ensi vuodesta alkaen pysyvästi 1,2 prosenttiyksikköä enemmän ja vuonna 2027 kertaluontoisesti huimat 18,7 prosenttiyksikköä enemmän rahaa. Demarit katsoivat vastalauseessaan, että eläkerahastoa käytetään lyhyen aikavälin budjettitarpeiden rahoittamiseen eläkejärjestelmän pitkäjänteisen vakauden kustannuksella. Äänestyksessä eduskunta taipui hallituksen tahtoon hallituspuolueiden äänin.

Perjantai-iltapäivän ohjelmassa on monella demarilla tänään Helsingissä järjestettävä Tulevaisuusfoorumi.

Terveisin

Tuula Väätäinen