Arvoisa lukija

Keskustelin maanantaina etätapaamisessa Itä-Suomen yliopiston johdon kanssa ajankohtaisista asioista. On hienoa, että yliopisto nousi suoritettujen maisteritutkintojen määrässä viime vuonna Suomen sijalle 4. Määrä on kasvanut vuoteen 2010 verrattuna huimat 80 prosenttia. Uusiin koulutusavauksiin lukeutuu myös ensi vuonna Kuopiossa käynnistyvä pelastusalan johtamisen maisterintutkinto.

Koulutusteema jatkui myös eduskunnassa tiistaina. Hallitus haluaa lakkauttaa ensi vuoden alusta alkaen koulutuskorvauksen, jolla on hyvitetty ei-verovelvollisille työnantajille, kuten kunnille ja hyvinvointialueille, niiden maksamia koulutuskorvauksia. Hallitus on jo tämän vuoden alusta lähtien poistanut yrityksille tarkoitetun työnantajan koulutusvähennyksen. Nämä toimet ovat käsittämättömiä, kun kaikki tiedämme, ettei tuottavuus nouse ilman koulutustason nostoa.

Toinen esitys koski lukiossa ja ammatillisessa oppilaitoksessa opiskeleville kolmansien maiden kansalaisille määrättäviä lukukausimaksuja. Olemme tukeneet tätä, koska maksuttoman koulutuksen ei ole tarkoituksenmukaista toimia yksityisten yritysten keinona tavoitella taloudellista voittoa. Tarvitsemme lisää ulkomaista työvoimaa, mutta painopisteen pitää olla täysi-ikäisissä korkeakouluopiskelijoissa sekä työperäisessä maahanmuutossa.

Tiistaina käsiteltiin myös raskaudelle vaaraa aiheuttavia työhön liittyviä tekijöitä koskevien erityisraskausrahasäännösten päivittämistä ja elintenluovutukseen liittyvän päivärahan pientä parannusta. Tämä on siinä mielessä harvinainen esitys tältä hallitukselta, että sosiaaliturvaa hivenen parannetaan – tämä tosin rahoitetaan sairausvakuutusmaksuilla.

Tiistain suurin puheenaihe oli kuitenkin velkajarru, josta saavutettiin lähes yksimielinen sopu. EU:n vaatimusten takia meillä on velkajarrukannasta riippumatta edessämme vähintään 6 miljardin euron sopeutus. Näkemyksemme mukaan hallituksen alkuperäinen esitys oli epärealistisen kireä, mutta saimme tähän läpi haluamamme muutokset. Olemme jo aiemmin ehdottaneet Ruotsin mallin mukaista parlamentaarista prosessia, jossa eduskuntaryhmät sopivat yhdessä etukäteen pidemmän ajan linjaukset.

Jatkossa keskustelu sopeutuksista keskittyy toivottavasti niiden määrän sijaan pikemminkin eri puolueiden keinoihin. Kuten vaihtoehtobudjettimme ovat osoittaneet, alijäämän kannalta samaan lopputulokseen voidaan päästä myös jakamalla taakka oikeudenmukaisemmin.

Keskiviikkona äänestettiin kansalaisuuslain muuttamisen toisesta osasta. Viime keväänä pidennettiin jo kansalaisuuden saamiseen edellytetyn asumisajan kestoa. Kansalaisuuslain muutokset ovat taas yksi esimerkki siitä, miten hallitus pilkkoo esitykset niiden yhteisvaikutusten arvioinnin välttämiseksi. Nyt äänestetyn lakimuutoksen myötä kansalaisuutta ei saa, jos hakija on turvautunut kahden viime vuoden aikana yli kolmen kuukauden ajan työttömyysetuuteen tai toimeentulotukeen. Hallintovaliokunnan sd-ryhmä jätti vastalauseen, jossa edellytettiin joustoa ennakoimattomien ja poikkeuksellisten tilanteiden varalta, mutta tämä jätettiin hallituspuolueiden äänin huomioimatta. Odotettavissa on vielä kolmas muutos kansalaisuuslakiin.

Keskustan ja Liike Nytin välikysymys suurtyöttömyydestä oli myös ainoassa käsittelyssä samana päivänä. Timo Suhonen piti keskustelussa demarien oivallisen iskevän ryhmäpuheenvuoron. Työttömyys hipoo monilla mittareilla ennätyksiä ja sekä työttömien että pitkäaikaistyöttömien määrä on kasvanut vuodessa yli 30 000:lla (työttömiä nyt 311 000, pitkäaikaistyöttömiä 129 200) ja alle 30-vuotiaita on työttöminä työnhakijoina lähes 68 000. Jokainen kuukausi on ollut lukemiltaan vastaavaan vuoden takaiseen huonompi hallituskauden alusta lähtien.

Torstaina jatkoimme työttömyysteemalla, kysyjänä oli viime hallituskauden työministeri Tuula Haatainen. Orpon hallitus sai edelliseltä hallitukselta perinnöksi historiallisen korkean työllisyysasteen. Orpo lupasi 100 000 uutta työpaikkaa, mutta hallitus on tavoitteestaan 170 000 työpaikan verran jäljessä. Jos Orpo aikoo pitää kiinni lupauksestaan, seuraavan puolentoista vuoden ajan pitäisi työllistää joka viides minuutti päivin, öin ja viikonloppuisin.

Hallituksen epäonnistuminen työllisyyden hoidossa kertoo siitä, että sen keinot eivät toimi, mutta kovakorvaisena se kieltäytyy kuuntelemasta esimerkiksi meidän ehdotuksiamme. Kuten Niina Malm osuvasti kyselytunnilla sanoi, hallituksen vastaus meille on jatkuvasti ei, ei ja ei.

Tänään perjantaina vietetään asunnottomien yötä. Asunnottomuus on kääntynyt Orpon hallituskaudella nousuun ensi kertaa yli kymmeneen vuoteen. Luvut eivät meillä Suomessa ole päätähuimaavia, mutta huolestuttavaa on se, että asunnottomana on nykyään myös  pienituloisia työssäkäyviä.  

Perjantaina äänestettiin keskiviikkona käsitellystä välikysymyksestä suurtyöttömyydestä. Hallituksen koossa pysyminen taattiin jälleen synkistä aiheista huolimatta hallituspuolueiden äänin 92–71.  

Terveisin

Tuula Väätäinen

PS. Valiokuntamatkan ja istuntotauon vuoksi seuraava viikkokirje tulee vasta 7.11.