Arvoisa lukija

Eduskunnan tiistain täysistunto omistettiin Palestiinan tunnustamista koskevan välikysymyksemme käsittelylle. Välikysymyksen ryhmäpuheen piti meiltä oikeutetusti ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja Johannes Koskinen, joka korosti puheessaan sitä, että Suomi jättäytyi pois useiden kumppanimaittemme rintamasta, joka ilmoitti YK:n yleiskokouksen korkean tason viikolla tunnustavansa Palestiinan.

Melkeinpä kaikkien muiden mielestä vaikuttaa olevan oikea hetki, paitsi hallituksen, mikä herättää vakavaa epäilyä hallituksen kyvystä ylläpitää Suomen ulkopolitiikan keskeisiä arvoja ja pitkää aloitteellisen rauhan rakentamisen linjaa, jota erityisesti edesmennyt tasavallan presidentti Martti Ahtisaari edisti.

Eduskuntaryhmän ryhmäpuheen piti taas Nasima Razmyar, joka kävi läpi Gazan kansanmurhan herättämiä tunteita. Monet suomalaiset ovat pettyneitä hallituksen ratkaisuun. Kaikki me kansanedustajat, minä mukaan lukien, olemme saaneet lukemattomia viestejä, joissa useimmissa ihmiset kertovat toivottomuuden tunteestaan.

Presidentti Trump on tehnyt ehdotuksen Gazan tilanteen ratkaisemiseksi, mutta hänen suunnitelmassaan kahden valtion malli näyttää melko vajaalta. Suunnitelmassa on näkymä rauhaan, mutta olennaista olisi turvata myös palestiinalaisten oikeudet.

Palestiinaa koskeva välikysymys päättyi keskiviikkona äänestykseen hallituksen luottamuksesta. Hallitus sai eduskunnan luottamuksen äänin 94–80.

Keskiviikkona jatkettiin vielä ryhmäpuhekierroksella, kun aiheena oli aluekehittäminen ja EU:n alue- ja rakennepolitiikka. Tällä kertaa puhujana oli meiltä Saku Nikkanen. Suurin huolenaiheemme aluekehittämisrahoitukseen liittyen on, että jos EU-rahoitus kapenee Itä- ja Pohjois-Suomen osalta, tarvitaan tuhdisti enemmän kansallista rahoitusta. Tuhannen taalan kysymys on, miten hallitus aikoo tämän tässä taloustilanteessa ratkaista.

Samana päivänä käytiin lähetekeskustelu myös koskien Valtion eläkerahastoa. Hallituksen esityksessä on yksi erityisen ongelmallinen puoli: hallitus aikoo tehdä eläkerahastosta miljardin lisätuloutuksen vuonna 2027. Tuloutuksen ainoa tarkoitus näyttää olevan, että hallitus saavuttaisi edes yhden talouspoliittisen tavoitteensa eli velkasuhteen hetkellisen pysäyttämisen 2026–2027. Itse velallehan ei todellisuudessa tapahdu yhtään mitään, mutta hallituksen kikkailun seurauksena on arvioitu, että tämä toimenpide aiheuttaa veronmaksajille 40 miljoonan euron kustannukset, sillä jos valtio olisi eläkerahastosta vippaamisen sijaan lainannut tämän miljardin, olisi se tullut halvemmaksi. Kaikki vain siksi, että hallitus saisi sanoa pysäyttäneensä (hetkellisesti) velkasuhteen paisumisen.

Keskiviikkona keskusteltiin myös biometristen tunnisteiden toissijaisesta käytöstä.  Kyse on viranomaisille jotain muuta tarkoitusta varten (esim. passi) annettujen biometristen tunnisteiden käyttämisestä vakavampien rikosten torjuntaan tai maanpuolustuksen ja kansallisen turvallisuuden turvaamiseen. Esitykseen on vahvat perusteet, mutta koska tässä liikutaan herkällä alueella perusoikeuksien suhteen, on esitys syytä käydä läpi erityisen yksityiskohtaisesti ja huolellisesti.

Torstain pääaihe oli totuttuun tapaan kyselytunti. Ensimmäiseksi kysyjäksi valittiin Juha Viitala, joka oli ansiokkaasti jo maanantaina tarttunut ulkomaisen työvoiman hyväksikäytön sekä harmaan talouden torjumiseen esittämällä tästä kirjallisen kysymyksen.

Hallitus ajaa kokoomusjohtoisesti ja perussuomalaisten tosiasiallisella hyväksynnällä yhtenäisen työehtoja koskevan sääntelyn purkamista. Tämä heikentää sekä työntekijän että ammattiliittojen asemaa, mikä tulee varmasti näkymään hyväksikäyttötapausten lisääntymisenä. Ongelma ei koske vain ulkomaalaisia, vaan myös nuoria kesätyöntekijöitä ja osatyökykyisiä – toistaiseksi. Jos epäkohtaan ei tehokkaasti puututa, mikään ei estä ilmiön yleistymistä.

Olemme ajaneet yhtenä ratkaisuna tähän erityisesti ammattiliittojen kanneoikeutta, joka tarkoittaa, että liitto voisi tarvittaessa nostaa kanteen työntekijän puolesta, jos tämä ei sitä voi, osaa tai uskalla tehdä. Tällaisissakin kysymyksissä tarvitaan yksittäistä työntekijää leveämpiä hartioita, sillä kuten Turun telakalla työskennelleen ukrainalaisesimerkin tapauksessa, riskinä voi olla työpaikan menetys.

Hallitus sai perjantaina vielä uuden välikysymyksen pohdittavakseen, kun Keskusta ja Liike Nyt jättivät sille välikysymyksen Suomen suurtyöttömyydestä. Torstaina julkistetun uuden Eurostat-tilaston mukaan Suomi on edelleen työttömyyden hoidossa toiseksi surkeimmassa tilanteessa heti Espanjan kannoilla. Tällaisia ennätyksiä emme tahtoisi.

Perjantain teemapäivään huipentuu myös Roosan nauhan viikko. Me kansanedustajat saimme tänäkin vuonna postilaatikkoihimme tämän vuoden nauhan. Kuvassa osa edustajista nauha rinnassaan muistuttamassa Syöpäsäätiön kampanjasta, jolla kerätään varoja syöpätutkimukseen. Näkyvyys muistuttaa myös syöpäjärjestöjen tekemän työn tarpeellisuudesta.

Terveisin

Tuula Väätäinen