Kuulumisia eduskunnasta 36/2025

Ajankohtaista

Arvoisa lukija

Eduskuntatyön pariin palaavia odotti tiistaina talolla puolitangossa liehuvat liput. Eduskunnan syysistuntokausi käynnistyi hiljaisella hetkellä kaksi viikkoa sitten menehtyneen toverimme Eemeli Peltosen muistoksi. Salissa oli tyhjä paikka, jonka edessä pöydällä kukkia. Järkytys ja suru ylittivät puoluerajat.

Ennen täysistuntoa eduskuntaryhmämme kokoontui ryhmähuoneeseen yhteiseen muistohetkeen ryhmäkanslian kanssa. Edustajat ja avustajat jakoivat muistojaan hänestä, ja kyynelten ja hymyjen läpi kerrotut muistot herättivät meissä lempeää iloa, kuten hän itsekin. Vähitellen pääsemme tästä eteenpäin, toinen toistamme auttaen.

Kesä on tuonut myös iloisia uutisia edustajien elämään: Riitta Mäkinen on avioitunut Kaarisaloksi ja uudesta edustajastamme Hanna Laineesta tullut Laine-Nousimaa. Ilmoitusten lisäksi lyhyen istunnon ainoa käsiteltävä asia oli lähetekeskustelu tiedusteluvalvontavaltuutetun kertomuksesta vuodelta 2024.

Tiedustelulait hyväksyttiin vuonna 2019, jotta kansalliseen turvallisuuteen kohdistuvia vakavia uhkia voitaisiin torjua paremmin. Nykyajassa on tärkeää, että tiedustelulainsäädäntö on ajan tasalla, mutta myös, että perus- ja ihmisoikeuksia sekä suhteellisuusperiaatetta noudatetaan. Tähän pureudumme valiokunnassa myöhemmin.

Keskiviikkona käytiin lähetekeskustelu vankilaturvallisuudesta ja vankien sijoittamisesta avolaitokseen ja varmuusosastolle. Keskustelu sivusi myös vankien lähettämistä Viroon tilanpuutteen takia, mutta tämä nostattaa vankien oikeusturvaan liittyviä kysymyksiä esimerkiksi mahdollisista kieliongelmista, vankien valinnasta ja heidän mahdollisuuksistaan tavata läheisiään. Lähettämisen on arvioitu tulevan myös yhteiskunnalle kalliimmaksi kuin tuomion kärsiminen Suomessa. Mielestäni emme voi ulkoistaa vankiloiden tilaongelmia ulkomaille, vaan ne on ratkaistava kotimaassa.

Hallitus päätti tiistai-iltana ensi vuoden budjettilinjauksista. Yhteenvetona voi todeta, että hallitus jatkaa epäoikeudenmukaisella linjallaan painottaen rikkaiden veronkevennyksiä, vaikka pääministeri väittää, että kaikkien verotus kevenee. 1 600–6 000 euroa kuukaudessa tienaavilla verotus ei kevene lainkaan ja selkeästi hyötyviä ovat yli 9 000 euroa ansaitsevat. Hallituksen kaavailemat työttömyysvakuutusmaksun nosto ja ammattiyhdistysten jäsenmaksun verovähennyksen poisto uhkaavat pahentaa käteen jäävää määrää.

Budjettiriihen olivat valinneet kyselytunnin aiheeksi lähes kaikki eduskuntaryhmät. Meidän ryhmämme oli erityisen pöyristynyt myös siitä, että tilanteessa, jossa huomio pitäisi olla velkaantumis- ja työttömyyskysymyksissä, hallitus tuhlasi valtaosan neuvotteluajastaan keskustelemalla asioista, joiden pitäisi olla kaikille selvät: ihmiset ovat yhdenvertaisia ja jokaisen ihmisarvo on jakamaton. On käsittämätöntä, että perussuomalaiset edustajat loukkaavat toisia kerta toisensa jälkeen.

Torstaina käytiin lähetekeskustelua myös liikennepalvelulain muutoksista, joilla hallitus haluaa edistää kilpailua antamalla kunnille, kuntayhtymille ja muille alueellisille viranomaisille mahdollisuuden halutessaan järjestää henkilöjunaliikennettä alueillaan. On tarpeen kuitenkin selvittää, millaiset taloudelliset edellytykset paikallistoimijoilla on ylipäätään järjestää ostoliikennettä kannattamattomilla reiteillä. Tämä voi paitsi vaarantaa henkilöstön aseman, heikentää myös palvelutasoa, jos liikennettä pyritään siirtämään kiskobusseista linja-autoilla hoidettavaksi.

Lähetekeskustelussa oli myös kaksi asevelvollisuuteen ja maanpuolustuksellisiin tehtäviin osallistuvien määrään liittyvää muutosta. Hallitus haluaa nostaa reserviläisikää sen vuoden loppuun, jona reserviläinen täyttää 65 vuotta. Yläikärajan nostaminen koskisi kaikkia vuonna 1966 ja sen jälkeen syntyneitä asevelvollisia. Toinen muutos koskee yhdenvertaisuutta: ahvenanmaalaisten miesten mahdollisuutta hakeutua asepalvelukseen helpotetaan ja sukupuolensa vahvistaneet jatkaa asepalvelusta vahvistettua sukupuolta vastaavan lain mukaisesti.  

Perjantaina ulkoministeri Elina Valtonen päätti mandaatillaan, että Suomi liittyy YK:n Palestiina-julkilausumaan, jolla pyritään lopettamaan Gazan sota. Kristillisdemokraatit ehättivät ensimmäisenä julistamaan irtautumistaan tästä, mutta ei kestänyt kauaa, kun myös perussuomalaiset ilmoittivat, että he ovat jättäneet asiasta eriävän mielipiteen. Perussuomalaisten mukaan rauhanneuvottelut pitäisi käydä kahden osapuolen kesken, mutta he eivät vaikuta näkevän sitä, että jos tilanteen annetaan jatkua, toista osapuolta ei kohta enää ole.

Terveisin

Tuula Väätäinen

PS. Torstaina Ylen julkaiseman kannatusmittauksen mukaan SDP:n kannatus on huikeat 25,8 %. Eemelin sanoin: eteenpäin!