Arvoisa lukija
Pääsiäisen jälkeinen viikko on käynnistynyt vauhdikkaasti ja tiistain esityslista oli pitkä. Lähetekeskustelussa käsiteltiin hallituksen alkoholilakiin jälleen esittämää löyhennystä, jolla halutaan laajentaa alkoholijuomien pientuottajien ulosmyyntioikeuksia. Erilaiset tilaviinejä ja käsityöläisoluita koskevat poikkeukset kumottaisiin ja paikalliset pientuottajat saisivat myydä valmistuspaikalta ulos myös yli 5,5- tai 8-prosenttisia juomia.
Näen esityksen paikallistaloudelliset hyödyt esimerkiksi matkailun kannalta, mutta tutkimusten mukaan kaikki alkoholin tarjonnan lisääminen lisää myös käyttöä. Tämä on jo kolmas esitys, jolla hallitus toimii alkoholilain vastaisesti lisätessään alkoholin saatavuutta, koska lain tarkoitus on vähentää alkoholin kulutusta sen aiheuttamien haittojen ehkäisemiseksi.
Lähetekeskustelu käytiin myös esityksestä, jolla halutaan muuttaa naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta annettua lakia siten, että raskaus- ja perhevapaasyrjintää pystyttäisiin paremmin ehkäisemään. Tavoite on oikea, mutta hallituksen esittämien muutosten vaikutukset jäävät kuitenkin melko pieniksi eivätkä ehkäise syrjintää riittävän tehokkaasti erityisesti, kun huomioidaan, miten sen ajama määräaikaisuuksien vapauttaminen taas voi lisätä syrjintää.
Tässä yhteydessä on hyvä muistaa esimerkiksi Elisa Gebhardin jo vuodesta 2024 työ- ja tasa-arvovaliokunnassa seisova aloitealoite, jolla puututtaisiin raskaus- ja perhevapaasyrjintään konkreettisesti säätämällä perhevapaalta palaavalle tehostettu kuuden kuukauden irtisanomissuoja perhevapaalta palaamisen jälkeen.
Esityslistalla oli myös työeläkejärjestelmän uudistus, jolla pyritään parantamaan järjestelmän kestävyyttä ja vahvistamaan julkista taloutta sijoitustuottoja lisäämällä. Uudistuksen myötä sallitaan suurempi sijoitusriski. Tarkoitus on rahastoida vuosittain enemmän vanhuuseläkkeitä tulevien eläkkeiden rahoittamiseksi, millä pyritään turvaamaan myös nuorempien sukupolvien eläkkeet. Vuodesta 2030 lähtien työeläkkeet sidotaan palkankorotuksiin siten, etteivät työeläkkeet voi nousta merkittävästi enempää kuin palkat.
Työeläkejärjestelmämme on vakaa ja sitä on uudistettu harkiten noin kymmenen vuoden välein säätämällä sitä vastaamaan haasteita, joista suurin on pitkään jatkunut matala syntyvyys. Työeläkejärjestelmän uudistus on hyvä esimerkki kolmikantatyöskentelyn hyödyistä.
Keskiviikkona luettiin vuoden toinen välikysymys. Liityimme ennen pääsiäistä vihreiden ohella mukaan vasemmistoliiton välikysymykseen köyhyydestä ja elinkustannusten noususta. Hallitus kokoontuu alle kahden viikon päästä viimeiseen kehysriiheensä, ja välikysymys tarjoaa paikan lisätä hallituksen painetta näyttää, mitä se aikoo tehdä pienituloisten tilanteen helpottamiseksi.
Lähetekeskustelussa oli myös kaksi asumiseen liittyvää esitystä. Asuinhuoneiston vuokralakia halutaan päivittää vastaamaan paremmin nykypäivän tarpeita ja käytäntöjä. Ajantasaistaminen on hyvä, mutta valiokuntakäsittelyssä on punnittava huolella kohtia, jotka heikentävät vuokralaisen asemaa vuokranantajaan nähden, kuten vuokranantajan irtisanomisajan lyhennys.
Toinen esitys koskee asunto-osakeyhtiölain päivittämistä, mikä myös on tarpeen ottaen huomioon esimerkiksi yleistynyt lyhytvuokraus sekä taloyhtiöiden taloudelliset vaikeudet. Lyhytvuokraukseen puututaan varsinaisesti vasta rakentamislain muuttamisen yhteydessä. Esityksessä edistetään mm. osakehuoneiston hallintaanottoa sekä asunto-osakeyhtiön hallittua alasajoa.
Keskiviikkona saatiin lähetekeskusteluun myös elintarvikemarkkinalakiin esitettävät muutokset, joilla lakiin halutaan lisätä kaupan oman tuotemerkin suosimisen kielto ja muillakin keinoilla vahvistaa alkutuottajan asemaa kauppaan nähden. Alkutuottaja on Suomessa vahvan ja keskittyneen kaupan alan ansiosta altavastaajan asemassa, joten tuemme epäsuhdan tasaamista, mutta pidämme tärkeänä, ettei tämä johda ruoan hinnan nousuun. Huoli ruoantuottajan asemasta toi torstaina Helsinkiin viljelijöitä traktorimarssille.
Lämmittelimme ensi viikon välikysymystä jo kyselytunnilla haastamalla hallitusta pieni- ja keskituloisten toimeentulon heikkenemisestä. Hallituksen verokohtelu on epäoikeudenmukaista, koska se on valinnut tukea suuryrityksiä ja suurituloisia pieni- ja keskituloisten – tavallisten suomalaisten – sijaan. Hallitus väittää laskeneensa eniten keskituloisten verotusta, mutta tämä ei pidä paikkaansa, kun otetaan huomioon arvonlisäveron muutokset, työhuonevähennyksen poisto, matkakuluvähennyksen omavastuuosuuden nosto ja ay-jäsenmaksun verovähennyksen poisto. Kysyjävuorossa oli tällä kertaa Johan Kvarnström.
Kyselytunnin jälkeen keskusteltiin hallituksen esityksestä kumota Marinin hallituksen eläinten hyvinvointilaissa säätämä porsaiden kirurgisen kastraation kielto. Kiellon on määrä astua voimaan vuonna 2035, mutta hallitus haluaa kumota kiellon jo nyt. SDP vastustaa hallituksen aietta, sillä se on eläinten hyvinvointia koskevan tutkimustiedon ja kansalaismielipiteen vastainen.
Torstaina käsiteltiin myös yhdenvertaisuusvaltuutetun kertomusta. Määrissä mitattuna työelämää koskevat yhteydenotot ovat yli kaksinkertaistuneet ja erityisesti rekrytointiin liittyvät asiat korostuvat. Yleisimpiä syrjintäperusteita työelämässä ovat muu henkilöön liittyvä syy, terveydentila, alkuperä, vammaisuus ja ikä. Muu henkilöön liittyvä syy tarkoittaa esimerkiksi työntekijän ammatillista toimintaa, jossa voi olla kyse esimerkiksi työntekijän oikeuksien puolustamisesta ilman varsinaista yhteyttä ay-toimintaan. Tämä on huolestuttavaa.
Eduskuntavaaleihin on vielä vuosi aikaa, mutta torstai-iltana televisiossa käytiin ensimmäinen puheenjohtajatentti. Antti Lindtmanin suoritusta kuvailtiin seuraavan pääministerin oloiseksi. Selkänojaa on varmasti tuonut aamulla julkaistu Ylen kannatusmittaus, jossa SDP oli edelleen kärjessä, kun taas hallituksen suosio on pohjalukemissa ja kokoomuksen kannatus laskee kolmatta kuukautta peräjälkeen. En näe, miten Suomessa voitaisiin jatkaa nykyhallituksen toimintatavalla.
Terveisin
Tuula Väätäinen
Vastaa
Sinun täytyy kirjautua sisään kommentoidaksesi.