Kuulumisia eduskunnasta 51/2025

Arvoisa lukija

Eduskunnan viimeinen työviikko ennen joulunpyhiä koostuu pääosin budjetin palautekeskustelusta ja yksittäisten pääluokkien käsittelystä. Muut käsittelyt ovat mietintöjen käsittelyjä ja äänestyksiä. Ensimmäinen istunto oli poikkeuksellisesti jo maanantaina, jolloin käytiin yleiskeskustelu aiheesta.

Painotimme koko viikon käydyssä budjettikeskustelussa luottamuksen rakentamisen tärkeyttä, koska hallitus on siinä kovin epäonnistunut. Luottamuksen puute syntyy siitä, että suomalaiset pelkäävät lamaa, sotaa ja työttömyyttä. Keskimmäiseen Suomi yrittää parhaansa mukaan vaikuttaa kansainvälisissä yhteyksissä, vahvistamalla kumppanuuksiaan ja nostamalla omaa puolustuskykyään. Talouskasvuun voisimme kotimaassa vaikuttaa kysynnän lisäämisellä, mutta kasvavalla työttömien joukolla tähän ei ole varaa ja, kuten olen aiemminkin todennut, säästämme tällä hetkellä sukanvarteen, koska monen työssäkäyvänkin mieltä varjostaa työttömäksi joutumisen pelko.

Korostimme myös, että pelkillä leikkauksilla Suomea ei nousuun saada. Meidän on pidettävä huolta ihmisten osaamisesta ja koulutuksesta, näihin kannattaa edelleen satsata.

Ulkoministeriön hallinnonalalta nostimme esille kehitysyhteistyön tärkeyttä. Kehitysyhteistyömenoja vähennetään ensi vuonna noin 77 miljoonaa kuluvaan vuoteen verrattuna, mitä pidämme kohtuuttoman suurena leikkauksena erityisesti huomioiden hallituksen kaudellaan jo tekemät leikkaukset. Myös Suomen edustustojen lakkauttamiset huolestuttavat.  

Hallituksen puheet korjausvelan taittamisesta jäävät puheen tasolle, sillä ensi vuonna rahoitus riittää vain noin puoleen siitä asfaltoinnista, mitä vuosittainen päällystysmäärä edellyttäisi. Olemme huolestuneita myös Suomen Tietotoimiston (STT) uutispalveluiden tulevaisuudesta.

Katsomme, että sisäministeriön hallinnonalan säästöt voivat heikentää viranomaisten toimintakykyä. Lisäksi valtionosuusjärjestelmän uudistuksen epäonnistuminen jättää kuntataloudet vielä vuosiksi epämääräiseen tilaan.

Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalalla jatkuvat sosiaaliturvan ja sote-palveluiden leikkaukset myös ensi vuonna. Hallitus jatkaa edelleen rahan ohjaamista yksityiseen terveydenhuoltoon julkisen kustannuksella. Haluamme palauttaa kahden viikon hoitotakuun ja siirtyä toimivaan omalääkäri-omahoitaja-malliin.

Hallitus jatkaa ensi vuonna koulutusleikkauksia kaikilla asteilla. Olemme esittäneet lisärahoitusta esimerkiksi varhaiskasvatusmaksujen alentamiseen, kuntien peruspalveluihin, ammatilliseen koulutukseen sekä korkeakoulujen rahoitukseen. 

Työllisyyspolitiikassa hallitus on yli 170 000 työllisen verran jäljessä tavoitteestaan 100 000 uudesta työpaikasta – niin paljon työllisten määrä on hallituskauden aikana laskenut. Nuorisotyöttömyys ja pitkäaikaistyöttömyys ovat pahan näköisissä lukemissa. Hallitus on toteuttanut yksipuolista työllisyyspolitiikkaa, joka on perustunut työttömiltä leikkaamiseen, työsuhdeturvan heikentämiseen sekä työntekijän koulutusmahdollisuuksien heikentämiseen. 

Suurin huolemme ympäristöministeriön hallinnonalalta on se, miten hallitus romuttaa pitkäjänteistä asuntopolitiikkaa. Jatkossa kohtuuhintaisten asuntojen rakentaminen on hankalampaa. Myös erityisryhmien, kuten vammaisten, ikääntyneiden, opiskelijoiden ja asunnottomien, asuntorakentamiseen tarkoitettua investointiavustusta on jyrkästi leikattu.

Pidämme tärkeänä, että itärajan sulusta kärsineen Itä-Suomen rahoituksesta pidetään huolta. Rajamaille pitäisi olla oma rahoitusohjelma, koska itärajamme on sekä EU:n ulkoraja että Naton pisin maaraja Venäjän kanssa.

Suurista puheista huolimatta maatalouden heikko tilanne ei ole tämän hallituksen aikana parantunut. Maatalouden tukiriippuvaisuutta on vähennettävä, mutta tämä onnistuu vain kotimaisen maatalouden kilpailukykyä parantamalla. SDP katsoo, että tuet on kohdistettava tiloille, jotka tuottavat markkinoille ruokaa tai rehua.

Hallituksen toiminta hyvinvointialueiden suhteen on ollut karmeaa katsottavaa. Se on viivytellyt alijäämän kattamisajan pidentämisen kanssa ja seurannut sivusta, kuinka henkilöstöä irtisanotaan pakkoraossa suurissa määrin. Alueille on turvattava edellytykset järjestää kansalaisille sote-uudistuksen mukaiset palvelut.

Oikeusministeriön hallinnonalaan kohdistetaan leikkauksia, vaikka tuomioistuinten käsittelyajat ovat pitkiä, syyttäjälaitos on kuormittunut ja vankeinhoidossa on resurssihaasteita. Katsomme, että oikeusvaltion toimivuuden ja kansalaisten oikeusturvan kannalta tarvittaisiin pikemminkin lisäpanostusta, kuten myös harmaan talouden torjuntaan.

On hyvä, että hallitus on käynnistänyt parlamentaarisen työn kasvavien puolustusmenojen ja maanpuolustuksen kehittämiseksi pitkällä aikavälillä, mutta vielä on ratkaistava, miten kasvavat puolustusmenot aiotaan jatkossa rahoittaa. Samalla on huolehdittava ihmisten arjen turvallisuudesta sekä tärkeiden palveluiden jatkuvuudesta.

Torstaina julkaistiin valtiovarainministeriön talven talousennuste, jonka mukaan tämän vuoden kasvu jää yhden prosentin sijaan 0,2 %:iin. Kasvu jatkunee kituliaana lähivuodet. Pääsyynä on juuri kotimarkkinoiden epävarmuus eli luottamuksen puute. Tämän ennusteen myötä myös hallituksen tavoite pysäyttää velkaantuminen romuttuu. Lopputuloksena näyttää olevat suuret leikkaukset ilman näkyvää hyötyä.

Viikon sisään on tapahtunut myös sellaista, josta oli pakko kysyä: toisen päähallituspuolueen kahden edustajan julkaisemat rasistiset kuvat. Kuvat ovat loukanneet sekä Suomessa asuvia aasialaistaustaisia ja aasialaisia henkilöitä että aiheuttaneet mainekohun Etelä-Koreassa, Kiinassa ja Japanissa. Kohu on vaurioittanut Suomen maakuvaa maissa, joiden kanssa käytävä kauppa on Suomelle erittäin merkityksellistä erityisesti nyt, kun valtiovarainministeriö ilmoitti samana päivänä laskeneensa jyrkästi tämän vuoden kasvuennustetta. Pääministeri on joutunut pyytämään anteeksi hallituspuolueen kansanedustajien tekoja, koska perussuomalaiset eivät ole sitä itse ajoissa tehneet. Häiritsevää on myös se, että perussuomalaiset eivät näe tekoja rasistisina eivätkä pyydä siksi anteeksi itse tekoja, vaan niiden muissa aiheuttamia reaktioita.

Perjantaina äänestettiin budjetin ohella myös edustajien tekemistä talousarvioaloitteista. Tein esityksen valtatien 9 varalaskupaikan kiertotien parantamiseksi Siilinjärvellä ja Kuopiossa, mutta valitettavasti määrärahaa tähän ei myönnetty.

Perjantaina äänestettiin myös irtisanomista helpottavan ns. potkulain kohtalosta: valitettavasti tämäkin työelämän ”uudistus” toteutetaan. On hämmentävää, että vaikka luottamuksen puutteen on todettu jarruttavan talouden kasvamista, hallitus vain lisää ihmisten epävarmuutta toimeentulostaan ajamalla läpi tällaisia esityksiä, jotka nakertavat tuota luottamusta entisestään.

Jokaisella on varmaan ollut omanlaisensa vuosi. Vuoteen on kuulunut varmasti iloja ja suruja ja ihmetystä ja ehkä vähän pelkoakin, mutta joulu on kuitenkin sellaista aikaa, jolloin kaikilla on oikeus asettautua aloilleen ja luottaa siihen, että elämän valo kantaa. Voimme jokainen omalla tavallamme auttaa ja tukea läheisiämme ja viedä jouluun kuuluvaa hyvää mieltä ja toivoa. Tehkäämme kukin se, mitä pystymme.

Teille lukijoille iso kiitos siitä, että olette olemassa ja että joka viikko tavoitan teidät tämän kirjeen välityksellä. Otan myös mielelläni vastaan viestejä tätä kirjettä koskien jatkossa, koska ajatukseni on se, että haluan omalla tavallani kertoa teille, mitä Suomessa ja eduskunnassa kulloinkin tapahtuu, jotta meillä olisi yhteinen tietopohja omille ajatuksillemme Suomen ja maailman tilanteesta.

Rauhallista joulua ja toivoa uuteen vuoteen!

Terveisin

Tuula Väätäinen

PS. Seuraava viikkokirje ilmestyy kevätkauden istuntojen käynnistyttyä pe 6.2.2026.