Viimeiset viikot ennen joulua ovat eduskunnassa kiireisiä, kun ensi vuoden talousarvioon liittyvät lait on ehdittävä hyväksyä. Kiireessäkin pitäisi muistaa, että lakien valmistelu on tehtävä huolella, mutta tällä viikolla käsiteltiin kahta puutteellisesta valmistelusta moitteita saanutta esitystä.

Hallituksen esitys metsätalouden tukien kannattavuuden lisäämisestä tulosperusteisten tukien ja ympäristöllisten tarjouskilpailujen kokeilun avulla. Tuloksena on lisääntyvä byrokratia ja niukkojen julkisten varojen tuhlaaminen korkeisiin hallinnollisiin kustannuksiin aivan liian lyhyeen aikajänteeseen nähden. Esitykseen sisältyvät toimet ovat ympäristövaikutuksiltaan hyvin rajattuja eikä vaikutuksia ole arvioitu. Vaikka ajatus esityksen takana on kannatettava, toteutus on niin puutteellinen, että äänestimme esityksen hylkäämisen puolesta.

Jo viime viikolla aloitettu lähetekeskustelu suden metsästyksen mahdollistamisesta jatkui tällä viikolla. Asia sai runsaasti julkisuutta, kun kävi ilmi, että lakiesitys oli annettu eduskunnalle jo ennen lainsäädännön arviointineuvoston lausuntoa, jonka mukaan esitys ei ole asianmukaisesti valmisteltu, koska siitä mm. puuttuvat vaikutusarviot.

Tiistaina käsiteltiin koulutuskorvauksen lakkauttamista, mitä ovat vastustaneet sekä työnantajat että työntekijät. Koulutuskorvaus on ollut tärkeä väline julkisen sektorin työntekijöiden kouluttamisessa ja osaamisen kehittämisessä, joten lakkauttaminen on tässä ajassa täysin väärä toimenpide. Esitys on jatkoa työntekijöiden koulutusta koskevalle säästölinjalle, joka on kohdentunut valtaosin naisvaltaisille aloille. Koulutuskorvauksen lakkautus vaikuttaa erityisesti opetusalan ja sote-alan työntekijöiden kouluttamiseen.

Osallistuin keskiviikkoaamuna eduskunnan osuustoimintaryhmän vuosikokoukseen. Ryhmään saatiin meiltä vahva edustus, kun sen puheenjohtajaksi valittiin tuore kansanedustaja Hanna Laine-Nousimaa ja minut sen hallituksen jäseneksi. Arvostan osuuskuntatoiminnan avoimuutta, demokraattisuutta ja yhteistoiminnallisuutta, jossa jokaisella velvollisuutensa täyttävällä jäsenellä on oikeus käyttää osuuskunnan palveluita.  

Täysistunnossa käsiteltiin valtion asuntorahaston lakkauttamista, joka on ongelmallinen monella tavalla. Se rikkoo tähän asti pitkäjänteisen asuntopolitiikan rahoitusmallin, mutta sen tilalle ei ole tuotu mitään uutta, mikä vaarantaa kohtuuhintaisen asuntorakentamisen jatkossa. Sen sijaan hallitus tulouttaa rahaston varoista 2,3 miljardia budjettiin, millä se näennäisesti vähentää velanottoa. Samalla tämä tarkoittaa, että näitä varoja ei jatkossa enää ole. Toiminta on yhtä lyhytnäköistä kuin sen suunnitelma valtion omistusten myymisestä matalan arvon aikaan.

Tämän viikon torstaina osallistuin maanpuolustusjuhlaan, jossa minut palkittiin Reserviläisliiton kultaisella ansiomitalilla (kuva: Reserviläisliitto ry.). Oma isänikin on ollut puolustamassa Suomea 1941–45, joten minulle on itsestään selvää, että reserviläiset ovat keskeinen osa Suomen puolustuksen ja turvallisuuden rakentamisessa. Arvostan suuresti sitä, että Reserviläisliitto päätyi myöntämään minulle tämän kultaisen ansiomerkin ja kannan sitä ylpeydellä.

Kyselytunnilla on tällä kertaa minun vuoroni olla nk. ykköskysyjä. OECD:n uusimman ennusteen mukaan Suomi on ainoa kehittynyt maa, jonka kasvu on puhdas nolla tänä vuonna, ja samalla konkurssien määrä on huipussaan ja työttömyys kasvaa kuukausi kuukaudelta. Erityisesti pitkäaikaistyöttömyyden lisääntyminen on vaarallinen kehityssuunta, mutta hallitus ei tee tämän suhteen minkäänlaisia erityisiä toimenpiteitä. Työttömyyden vanavedessä seuraa myös haaste selvitä arjen menoista, erityisesti lapsiperheissä. Kaikki tämä tapahtuu pääministeri Orpon vahtivuorolla, ja näistä asioista häneltä myös kysyin.     

Torstaina käytiin lähetekeskustelua hallituksen esityksestä, jossa mahdollistettaisiin tuki opiskelija-asuntojen rakentamiselle. Hallitus on leikannut erityisryhmien investointiavustuksen 120 miljoonasta 15 miljoonaan, joten muun muassa opiskelijoille siitä tuesta ei riitä. Nyt käsittelyssä oleva esitys helpottaa hallituksen itsensä vaikeuttamaa tilannetta hieman, mutta käytännössä kyse on avustuksen sijaan lisälainasta, jonka kustannukset nostavat opiskelijoilta perittäviä omakustannevuokria, jos tämä toimintatapa leviää laajemmalti.

Käsittelyssä oli myös ylityöllistetyn sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietintö vammaispalvelulain muuttamisesta. Kyse on elämänvaiherajauksen lisäämisestä lakiin, ja tällä erotettaisiin elämänvaiheeseen tavanomaisesti kuuluva avun ja tuen tarve siitä vamman tai sairauden aiheuttamasta välttämättömästä avun ja tuen tarpeesta, johon tulee vastata vammaispalvelulain mukaisilla palveluilla. Epämääräinen lisäsäännös voi heikentää erityisesti iäkkäiden vammaisten ja iäkkäänä vammautuvien pääsyä vammaispalveluiden piiriin, ja muun muassa tästä syystä ehdotamme lakiesityksen hylkäämistä.

Torstai-iltana eduskuntaryhmämme oli Kelan vieraana. Kelalla on tärkeä asema suomalaisen yhteiskunnan vakauden ylläpitäjänä ja se pitää edelleen asiakkaat keskiössä, vaikka kohtaakin nyt säästöpaineita julkisen talouden tilanteen takia.

Osallistun huomenna tasavallan presidentin itsenäisyyspäivän vastaanotolle, joita on itse asiassa järjestetty vuodesta 1919 lähtien. Toivotan teille kaikille hyvää itsenäisyyspäivää!

Terveisin

Tuula Väätäinen