Viime viikolla Itämerellä olevan kaasuputken ja tietoliikennekaapelin vaurioituminen oli meille konkreettinen esimerkki siitä, miten tärkeää on huolehtia kansainvälisestä sekä kansallisesta kokonaisturvallisuudestamme.  Kokonaisturvallisuus tarkoittaa yleisesti yksilöiden, yhteisöiden ja valtion suojaamista erilaisilta vaaroilta ja uhkilta. Tässä onnistuminen vaatii laajaa yli maiden rajojen ylittävää hyvää johtamista maanpuolustuksen ja siihen liittyvän rajavalvonnan, tieto-, ympäristöturvallisuuden ja terveydenhuollon kentillä. On pystyttävä takaamaan väestön ja tiedon liikkuminen, toimintakyky, palvelut, talous ja infrastruktuuri. Kyse on huoltovarmuudesta.

Kun puhutaan yleisestä huoltovarmuudesta, silloin viitataan valtion tai yhteiskunnan valmiuteen varmistaa tärkeiden resurssien, kuten energian, ruoan, lääkkeiden ja muiden kriittisten tarvikkeiden riittävä saatavuus ja toimitus kaikissa tilanteissa. Siihen sisältyy varautuminen häiriötilanteisiin, kuten luonnonkatastrofeihin, sotilaallisiin konflikteihin, taloudellisiin kriiseihin tai muihin poikkeustilanteisiin. Pyritään siihen, että yhteiskunta toimii lähes normaalisti myös kriisioloissa. 

Viime vuosina sotien ja terveysuhkien seurauksena, turvallisuus ja siihen vahvasti liittyvä huoltovarmuus ovat nousseet arvoon arvaamattomaan. Moni muistaa esimerkiksi suojavarusteiden ja rokotteiden saantivaikeudet koronapandemian alkaessa, näistäkin haasteista selvittiin. Jatkossa tarvitaan kuitenkin yhä enemmän viranomaisten ja elinkeinoelämän yhteistyötä, ennakointia ja osaamisen lisäämistä, jotta emme tule yllätetyksi. On luotava meille kaikille henkistä kriisinkestävyyttä ja sisäisen turvallisuuden tunnetta, sitä kuulua resilienssiä.

Kansallisessa turvallisuudessa yksi tärkeä tekijä on myös asutus, erityisesti Itä-Suomessa. Ei ole kenenkään etu, jos alueellemme syntyy laajoja asutuksen katvealueita. On siis huolehdittava, että asumisen edellytykset turvataan koko Suomessa, myös turvallisuuden näkökulmasta.

Kuopion kaupunginjohtaja Soile Lahti esitti alkusyksystä julkisuudessa Kuopioon kokonaisturvallisuuden osaamiskeskusta. Pidän tätä erinomaisena esityksenä, sillä tarvitsemme tahon, jolla on kokonaisvastuu, tieto ja taito turvallisuudesta. Meillä Pohjois-Savossa ja koko Itä-Suomessa on valtavasti edellytyksiä kehittää kokonaisturvallisuutta yhdessä alueen oppilaitosten, puolustusvoimien ja yrityselämän kanssa. Lahden esitystä tukee helmikuussa 2023 julkaistu Itä-Suomen visiotyöryhmän selvitys, jonka loppuraportissa todetaan, että itäisessä Suomessa on vahvaa fyysistä ja digitaalista turvallisuusosaamista, jota voitaisiin hyödyntää niin Suomessa kuin Euroopassakin, joten he esittivät kokonaisturvallisuuden osaamiskeskuksen perustamista Itä-Suomeen. Katson, että sille hyvä paikka olisi Kuopiossa nykyisen laadukkaan pelastusopiston yhteistyökumppanina. Tämän toteutuessa, meillä olisi sellainen yhteistoimintamalli kokonaisturvallisuuteen, joka olisi varmasti myös kansainvälinen vientituote, kuten Lahtikin on todennut.

Tuula Väätäinen (sd)

kansanedustaja, puolustus- ja tiedusteluvalvontavaliokunnan jäsen

Julkaistu Savon Sanomissa 17.10.2023 ja Karjalaisessa 18.10.2023