Orpon hallituksen ohjelma on saanut useat tahot takajaloilleen, eikä syyttä. Erityisesti ammattiyhdistysliike näyttää nyt näkyvästi julkisuudessa mielipiteensä eri kampanjoilla hallitusohjelman työelämäheikennyksistä. Moneen ohjelmakohtaan voisin kommentoida, mutta nostan pari hallituksen esitystä esiin, johon haluan perusteita. Tiedän, etten ole ainoa ihmettelijä, niin paljon on yhteydenottoja aiheista tullut.

Ensimmäinen ällistykseni aihe on vuorotteluvapaan poisto. Meillä pohjoismaissa on ollut hyvä ja toimiva vuorotteluvapaajärjestelmä vuodesta 1996, jossa vakituisessa työsuhteessa oleva, riittävän pituisen työhistorian kartuttanut henkilö voi jäädä määräaikaiselle vapaalle työstään. Vapaalle jäävän tilalle, otetaan työtön työnhakija. Vapaan tarkoituksena on edistää työntekijän jaksamista ja samalla tarjota työttömälle työkokemusta. Vuorottelusijaisuus antaa työnantajalle hyvän tilaisuuden tutustua työtä tarvitsevaan ja kokeilla mahdollista uutta työyhteisön jäsentä ennen mahdollista rekrytointia. Nyt tämä järjestelmä ollaan romuttamassa.

Toinen muutos, jota on en voi ymmärtää, on aikuiskoulutustuen poisto, jonka on kaavailtu tapahtuvan 1.8.2024 alkaen. Tällä tuella on varmistettu monen alan työvoiman saanti ja työntekijöiden ajantasainen osaaminen sekä urakehitys. Tällä tuloksellisella mallilla, jolla mm. moni hoito-, pelastus- ja opetusalan ammattilainen on pystynyt täydentämään osaamistaan ja jopa vaihtamaan alaa, on nyt lopetusuhan alla. Arvion mukaan aikuiskoulutustuen lakkauttaminen on tulossa eduskunnan käsittelyyn jo helmikuussa 2024. 

Sosiaali- ja terveysministeriössä on onneksi avattu lainvalmisteluhanke aiheesta, miten aikuiskoulutustuki muutettuna voisi palvella entistä paremmin suomalaista työelämää ja palkansaajaa. Hallituksen on otettava hanke vakavasti, sillä jos järjestelmissä tai sisällöissä on ongelmia ja haasteita, niin ne voi aina korjata, eikä lopettaa aikuiskoulutustukea.   

Näihin molempiin esityksiin liittyy suuri poliittinen ja kansantaloudellinen ristiriita. Orpon hallitusohjelmassa tavoitellaan työllisyysasteen nousua sekä työelämän kehittämistä. Nämä ratkaisut eivät näitä tavoitteita edistä, päinvastoin. Erityisesti kärsijäksi nousevat lukuisat naiset, jotka ovat ruuhkavuosien keskellä päättäneet jatkokouluttautua tai vaihtaa alaa ja joille tämä ei mahdollistu ilman aikuiskoulutustukea. Pahimmillaan tästä seuraa työttömyyttä, kun alanvaihtajilla ei ole taloudellisia mahdollisuuksia koulutukseen ja uuteen uraan, sekä työssä olevien urakehitys tyssää lisäkoulutuksen kalleuteen. Tästä seuraa vääjäämättä lisääntyvää henkilöstövajetta erityisesti julkiselle alalle sekä työssä uupumista.

Hyvät hallituspuolueet, teidän on esitettävä perustelut näille järjenvastaisille esityksille. Juuri nyt on vastausten aika.  

Tuula Väätäinen (sd)

kansanedustaja

Julkaistu Viikko Pohjois-Karjala lehdessä 2.11.2023