Suomen itä-rajan ongelmista puhuttaessa on otettava huomioon koko Itä-Suomeen kohdistuvat vaikutukset, ei vain Etelä-Karjalaan ja Kymenlaaksoon kohdistuvat haasteet. Rajan sulkeutumisen vaikutukset kohdistuvat koko Suomen sisämaa-alueeseen. Mitä kauempana alue on satamista tai Norjan ja Ruotsin rajasta, sitä vakavammat ovat rajan sulkeutumisen seuraukset. Taloudellisesti kaikki sisämaan alueet ovat kokeneet rajaliikenteen ja logistiikkayhteyksien sulkeutumisesta aiheutuneita haittoja. Tämä koskee merkittävästi myös Pohjois-Savoa, jossa Venäjän rajan sulkeutumisen tärkeimmät vaikutukset ovat logistiikkavaikeudet, markkinoiden menetykset, kohonnut kustannustaso ja heikkenevät talouden näkymät. Esimerkkinä matkailu, venäläisten matkailijoiden yöpymiset ovat romahtaneet: kun huippuvuonna 2008 niitä oli lähes 70 000, vuonna 2021 venäläisten matkailijoiden yöpymisiä oli Pohjois-Savossa 576 ja vuonna 2022 1500

• Turvallisuusraja erottaa ja tässä tilanteessa emme ole ensimmäistä kertaa. Raja on ollut tiukasti valvottu koko itsenäisyytemme ajan ja sota-aikana ja juuri nyt kiinni, toteaa kansanedustaja ja puolustusvaliokunnan jäsen Tuula Väätäinen ja jatkaa, onneksi valtioiden välinen kauppa myöhemmissä vaiheissa mahdollistui ja oli merkittävää ja näin hyödynsi molempia maita. Nyt tilanne näyttää lohduttomalta.

Venäjän raja ja sen sallimat tai estämät yhteydet on Suomen sisämaa-alueiden kehitykseen vaikuttava geopoliittinen fakta. Tämä on historiallisesti vaikuttanut alueiden välisiin kehityseroihin maassamme. Länsi-Suomen vakaa vuosisatoja kestänyt kehitys on luonut vahvat raamit niin ihmisten kuin yrittämisenkin edellytyksiin. Itä-Suomen tilanne on ollut toinen. Valtakunnan raja on siirtynyt useaan otteeseen ja isäntä sen mukana. Liian usein on jouduttu aloittamaan kaikki yhteistyö aivan alusta ja pitkäjänteinen kasvu ja kehitys on väistämättä kärsinyt.

• Ukrainan sodasta johtuva rajaongelma ja erityisesti siitä johtuvat teollisuuden logistiikkahaasteet on tuotava laajasti esille, eikä vain yksittäisten maakuntien edunvalvonta-asiana, toteavat Pohjois-Savon maakuntahallituksen jäsenet Pia Hedman ja Jukka Tuppurainen.

• Nyt on pikaisesti saatava maan hallituksen toimesta vauhtia koko Itä-Suomi ohjelmalle, joka aloitettiin edellisen hallituksen aikana, vaativat Pohjois-Savon maakuntahallituksen sd-jäsenet Hedman ja Tuppurainen sekä kansanedustaja ja maakuntavaltuuston 1.vpj Väätäinen.

Sosialidemokraattien vaihtoehtobudjetissa esitetään itäisen Suomen elinvoimapakettia, jossa on selkeä visio siitä, miten alueen omia vahvuuksia tuetaan yhdessä toimien. Palauttamalla aluekehitysrahoitus voidaan hyvin nopealla aikataululla käynnistää elinvoima- ja työllisyyshankkeita alueelle. Alueen saavutettavuutta on kehitettävä, turvattava koulutetun työvoiman saanti ja vahvistettava luonto- ja retkimatkailuelinkeinoa osana Saimaan alueen markkinointia.

Tuula Väätäinen, Pohjois-Savon maakuntavaltuuston varapj. ja kansanedustaja

Pia Hedman, Pohjois-Savon maakuntahallituksen jäsen

Jukka Tuppurainen, Pohjois-Savon maakuntahallituksen jäsen