Kun uutisen otsikossa on kirjainpari EU, moni kääntää sivua tai pyyhkäisee puhelimen ruutua päästäkseen nopeasti seuraavaan uutiseen. Euroopan unionihan mielletään usein vaikeana ja kaukaisena. Silti jokaisen suomalaisen kannattaa olla kiinnostunut EU:sta ja eurovaaleista jo oman etunsa vuoksi. Iso osa Suomen lainsäädännöstä pohjaa nykyisin unionin direktiiveihin ja asetuksiin.

Vaaliuurnillekaan eurovaalit eivät ole suomalaisia innostaneet samalla tavalla kuin kansalliset vaalit. Edellisissä eurovaaleissa vuonna 2019 äänestysaktiivisuus oli vain 40,8 prosenttia.  Nyt on tehtävä muutos, sillä nämä vaalit, jos mitkä ovat tärkeimmät vaalit aikoihin. On kyse turvallisuudesta. Kansallisesta sekä eurooppalaisesta turvallisuudesta ja nyt en tarkoita pelkästään maanpuolustuksellista turvallisuutta, vaan kokonaisturvallisuutta.

Jokaisen EU:n jäsenvaltion on huolehdittava omasta puolustuksestaan ja samaan aikaan Euroopan unionin on kyettävä tukemaan jäsenmaiden puolustuspoliittista asemaa maailmassa. Erityisesti meille Itä-Suomalaisille, mutta myös koko Euroopalle on tärkeää turvata itärajamme ja siihen me emme yksin kykene. Tarvitsemme taloudellista ja toiminnallista apua ja tukea. Kannatan ehdottomasti SDP:n puheenjohtaja Antti Lindtmanin esitystä puolustuskomissaarin tehtävän perustamista Euroopan komissioon. EU:ssa tulee käsittelyyn tulevalla kaudella vuonna 2022 hyväksytty turvallisuus- ja puolustuspolitiikan Strateginen kompassi. Tähänkin työhön Suomella on paljon osaamista annettavaksi.

Euroopassa pitää pystyä entistä enemmän keskustelemaan ja linjaamaan myös sitä, miten rauha ja vakaus säilyy ja lisääntyy nykyisessä vastakkainasettelun aallokossa. Laitaoikeiston hyökyaalto ei saa päästä rantautumaan. Euroopan Unionin keskeisin periaate oli turvallisuuden ja vakauden ylläpito demokratian keinoin, toisen maailmansodan jälkimainingeissa. Tästä meidän ja tulevien sukupolvien tulee pitää kiinni.

Euroopan tulee tulevaisuudessa pystyä yhdessä ratkaisemaan isoja haasteita. Yksi niistä on yleinen ja yhtenevä näkemys maahanmuuttoon ja ihmisoikeuksiin. Sodat, ympäristökatastrofit ja liikakansoitus saavat ihmiset liikkeelle paremman tulevaisuuden toivossa.  Osa näistä ihmisistä joutuu hyväksikäytön uhriksi ulkopuolisten taholta, omien tarkoitusperien saavuttamiseksi. Yksittäinen maa ja kansa voi joutua erittäin hankalaan tilanteeseen yrittäessään ratkaista pakolaistulvaa, kuten etelä Euroopassa on nähty. Meillä tämä on näkynyt itäisillä raja-asemilla. On hankalaa erottaa todelliset turvapaikanhakijat ja toisen maan ikävän värväystoiminnan tuloksena tänne saapuvat maahantulijat. 

Tärkeä osa kokonaisturvallisuutta on ruokaturvallisuuden ja huoltovarmuuden varmistaminen ja valvominen. Tässäkin päävastuu on jokaisella kansallisvaltiolla. On huolehdittava, että oma ruokatuotanto on tarpeeksi kattava ja saatavuus on taattu. Samaan aikaan Euroopan on huolehdittava, että sama onnistuu koko Euroopassa, turvallisesti, terveellisesti ja ympäristö huomioiden. Ilmastonmuutos on iso haaste koko maailmalle, sitä ei kansallisesti ratkaista. On huolehdittava, että liikenne toimii ja kylät eivät autioidu. Tyhjät alueet ovat turvallisuusuhka. Tämä näkyy erityisesti täällä idässä, jossa muuttoliike isompiin taajamiin on tällä hetkellä suurinta, väki ikääntyy ja syntyvyys laskee.

Tarvitsemme jatkossa isommat hartiat, jotka auttavat meitä puolustamaan maatamme ja samalla suuremman suun puhumaan demokratian puolesta sekä tarkemmat korvat kuuntelemaan koko Eurooppaa. Emme saa käpertyä sisäänpäin ja jäädä Euroopan syrjäkyläksi. Kannustan sinua äänestämään tulevissa EU vaaleissa paremman tulevaisuuden puolesta. Ennakkoäänestys alkaa ensi viikolla.

Tuula Väätäinen

Kirjoitus julkaistu Viikko Pohjois-Karjalassa 23.5.2024